Minä olen koko pienen elämäni ollut liikunnallinen. En sellainen, etteikö elämääni muuta mahtuisi. Kuitenkin niin, että tykkään tehdä eri asioita. Uusia lajeja on myös kiva kokeilla. Pidän yksilölajeista, joissa olen itse vastuussa suorituksestani. Puistoleikkeinä menevät tietysti frisbeet, pallottelut, mölkyt ja uusi tuttavuus footbag, joka on muuten hauska laji. Suosittelen!Kaiken urheilemisen myötä päähäni on iskostunut, että ennen liikkumista tankataan ja mahdollisimman pian liikkumisen jälkeen syödään jotakin palauttavaa. Muuten ei jaksa päivästä toiseen ja toisaalta liikkumisesta saa näin parhaan hyödyn irtikin.
Ymmärtääkseni koirat eivät samalla tavalla tankkaa. Tokihan ne tarvitsevat ruokaa jaksaakseen, mutta eivät samalla aikavälillä kuin ihmiset. Nesteytyksen on hyvä olla kunnossa, mutta koiralle on turha tyrkyttää pastaa paria tuntia ennen suoritusta. Koirat suoriutuvat usein paremminkin, jos eivät hetkeen ole syöneet - tämä tietysti lajikohtaisesti. Palautuminen on kuitenkin tärkeää koirillakin. Tästä syystä revin hiuksia päästäni, kun Tito ei syö. Tito ei ole taaskaan syönyt pariin päivään oikeastaan mitään. Tokihan se liikkuu nyt vähemmän, koska tassuhaava ei ole vielä parantunut.
Tito voi olla syömättä kuitenkin myös talvella kovien pakkasten aikaan, kun ulkona liikutaan paljon ja rymytään lumessa. Se voi olla syömättä, vaikka takana on useampi päivä agilitya, pitkiä lenkkejä, kiekkoja tai muuta. Mikäli kyseessä olisi seurakoira, en olisi niin huolissani. Ajattelisin, että se syö sitten, kun nälkä tulee. Sitä ennen ruokaa ei olisi tarjolla. Kun kyseessä on kuitenkin paljon tekevä nuori koira, suhtaudun asiaan vähän vakavammin. En ymmärrä, millä energialla Tito jaksaa tehdä. Kun takana on pari päivää ilman ruokaa ja Tito vain nuuhkaisee sapuskaa tai sylkee sen suustaan, tekisi mieli vääntää siltä niskat nurin. Ruokaa ei tarjoilla taas vähään aikaan, ja Tito vaikuttaa olevan tähän päätökseen hurjan tyytyväinen. Kyllähän se syö paremmin, jos toisia koiria on läsnä. Olisiko tässä tarpeeksi hyvä syy hankkia toinen koira?
Minulla on tuo bc myös ollut huono syömään, enemmän kiinnostaa muiden kupit kuin oma. Ratkaisuksi löytyi siirtää kuppeja lähemmäksi toisiaan, pois eristyksistä. Nyt menee ruoka hienosti kun parin metrin päässä syö ahmatti. Tieten pidän huolen ruokarauhasta mutta nyt syödään kuppi tyhjäksi ennenkuin lähtee mihinkään. Sikäli kahdesta koirasta on apua. :)
VastaaPoistaMun täytyy kyllä sanoa, että meillä ei Jeriko ole juurikaan paremmin alkanut syömään vaikka Ukko vieressä vetääkin ruokaansa kauheaa vauhtia, että ehtisi toisenkin kupille. Ehkä Jeriko tulee hieman paremmin ruokakupille syömään kuin aiemmin, mutta se saattaa aivan hyvin maistaa vain vähän ja jättää loput. Ja nyt sitten saa olla koko ajan vahtimassa, että syökö Jeriko vai ei, ettei sitten Ukko pääse tyhjentämään toista tyhjää kuppia! :D
VastaaPoistaJoten sanoisin, että syömisen parantaminen ei ole riittävä syy hankkia toista koiraa, koska se ei välttämättä silti toimi. Muita hyviä syitä kyllä löytyy varmasti yllin kyllin.. ;)
Kaikki syyt, "tekosyytkin" on päteviä siihen, että voi hankkia toisen koiran. :)
VastaaPoistaSamaa mieltä kyllä tossa asiassa. ;)
PoistaPäivin kanta uusiin pentuihin on ja pysyy samana; Aina on tilaa yhdelle pennulle. :)
PoistaMistikään ei ole mikään ahmatti, mutta nykyään se kuitenkin syö joka päivä kuppinsa tyhjäksi. Ennenhän sekin saattoi olla pariin päivään syömättä oikeastaan mitään. Vaikkei Mistille muuten maistuisikaan, niin se kyllä syö, jos Helmi on lähettyvillä valmiina syömään sen ruuat. Silloin pikkuneiti pakon edessä rouskuttaa menemään, että kaipa se toinen koira voi sinänsä auttaa asiaa. :D Mutta ei se kyllä ole kovin hyvä syy hankkia toista koiraa, se kun ei välttämättä toimikaan odotetulla tavalla. ;)
VastaaPoistaja sen toisen koiran mukana tulee se ongelma, että jos haluat siskosi luokse Tukholmaan, miten äiti pärjää kahden koiran kanssa!?! Tiedän kyllä, että saan nipun A4 papereita,missä kaikki kerrotaan todella tarkasti. Eikö koirien kanssa päde sama kuin lapsilla, ettei ne nälkään näänny jos ruokaa on? Terveisiä kultaseni, taas olit niin hienosti kirjoittanut. Terveisin ylpeä äiti
VastaaPoista