Koiralajeja voi treenata monella tavalla. Lajien harjoitteleminen vaatii yleensä kuitenkin tietyt puitteet, jos haluaa edetä kotipihalta korkeammalle. Agility muuttuu päättömäksi sinkoiluksi ilman esteitä. Suojelua on hankala harrastaa, jos omistaja on ainoa, mihin voi käydä kiinni. Peltojälki on ihan vaan jälki, jos ei ole peltoa. Vesipelastus vaatii veneen ja uimistahan se olisi, jos ei olisi pelastettavaa. Haku menee jo vähän hakuammunnan puolelle ilman maalimiehiä. Näitähän voisi jatkaa loputtomiin!
Sen lisäksi, että tarvitaan varusteita ja "kohdehenkilöitä", on hyötyä myös treeniseurasta. Mikäli ei halua päästä kotipihaansa pidemmälle, ei ole ehkä niin väliä, mitä muut ajattelisivat näkemästään. Jos mielii näyttää kuonoaan kilpailuissa, pääpaino on juurikin silllä, miltä suoritukset näyttävät. Se on kaiketi kilpailujen ajatus. Joku kertoo sinulle, miten sinä ja koirasi suoriuduitte. Tätä arvostelua verrataan muiden koirakoiden suorituksiin ja saadaan aikaan paremmuusjärjestys.
Jotta virallinen tuomari ei olisi ensimmäinen, joka arvioi suoritustasi, voit kääntyä muiden koirakoiden puoleen. Treeniseurasta on siis hyötyä. Useammat silmät näkevät enemmän kuin yhdet. Muiden kokemuksista voi olla itselle hyötyä. Ehkä joku on löytänyt ratkaisun ongelmaan, jonka kanssa itse on paininut vuoden tai kaksi.
Minä olen koiraharrastajana keltakuono. Minulla ei ole kokemuksia monista treeniryhmistä, valmentajista tai kilpailuista. Minä en tiedä mistään mitään,
mutta minulla on mielipiteitä kaikesta.
Treenaaminen ryhmässä antaa mielestäni eniten, kun...
... ryhmän jäsenet kunnioittavat toisiaan ja toistensa koiriaan.
... ryhmän jäsenillä on samantyyppiset koulutusmenetelmät. Mikäli koulutusmenetelmät eivät ole samankaltaisia, ryhmäläisten tulisi kuitenkin ymmärtää toistensa toimiaan.
... ryhmän jäsenet haluavat aidosti auttaa toisiaan.
... ryhmän jäsenet haluavat toistensa onnistuvan.
... ryhmän jäsenet voivat tuoda omia ajatuksiaan esiin ilman pelkoa siitä, että vastassa on tyrmäys ja kuurot korvat.
Treenaaminen ryhmässä tekee enemmän hallaa kuin hyvää, jos...
... ryhmän jäsenet aliarvioivat toisiaan.
... ryhmän jäsenet ajavat vain omia etujaan.
... ryhmässä on vaikea saada uusia ajatuksia, ideoita taikka omaa ääntään kuuluviin.
... ryhmässä väheksytään jonkin ihmisen, koiran tai koirakon taitoja ja tekemistä.
... ryhmässä on havaittavissa paheksuntaa ja halveksuntaa.
... ryhmäläiset eivät osaa iloita toistensa onnistumisista.
Mikäli treeniryhmän sisällä on liikaa kysymyksiä, joita ei käsitellä, tulos voi olla hyvin ikävä. Liian monesta kysymysmerkistä tulee nopeasti huutomerkki.
Laji voi olla kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta uskoisinpa, että huono treeniseura on harvemmin tie räiskyvään menestykseen. Te, jotka haluatte harjoitella muiden kanssa, hakeutukaa ihmisten pariin, joiden kanssa on ilo treenata. Treenaamisen kuuluu olla hauskaa, antoisaa, mielenkiintoista ja kehittävää!
