tiistai 26. elokuuta 2014

Kotiläksyt - Check!

Hotti esittelee trimmattua bikinirajaansa...
Syksy tuntuu valuvan päättäväisesti kohti, vaikka KESÄlomaa on vielä viikko jäljellä. Tito ja Totti ovat tehneet pari päivää suurimmaksi osaksi esineiden etsimistä. Tottikin on oppinut hyvin "läpi harmaan kiven"-asenteen eli se menee läpi, vaikka joutuisi kaivamaan itsensä läpi. Täytyy ottaa joku vähän aurinkoisempi päivä video, josta näette, mitä tarkoitan. Se osaa myös hyppiä, ryömiä ja kaivaa itsensä esineiden (lue: lelujen) luo.

Jos pojat etsivät yhdessä, niillä on kova meno päällä. Jos on kamala ryteikkö, näen aina hännistä, kumpi saa ensimmäisenä hajun esineestä. Koska molemmat alkavat heiluttaa häntää tuhatta ja sataa, kun saavat hajun. Tito on paljon parempi tarkentamisessa ja löytää lelun yleensä heti hajun jälkeen. Totti... no se on Totti eli se menee aivan sekaisin saatuaan hajun. Ja sitten mennään sekopäisenä ympyrää, koska ollaan niin innoissaan siitä hajusta. Tässä vaiheessa Tito saattaa tulla paikalle ja viedä lelun Totin hyöriessä omissa tiloissaan. Ja kun lelu ilmestyy minulle, huikkaan aina, että on löytynyt. Silloin toinenkin tulee pois.

Jos lelun etsiminen on pitkä projekti, molemmat etsivät niin pitkään, että lelu löytyy. Huvittavaa on aina hetki, kun toinen tulee luokseni katsomaan, että onkos se lelu jo löytynyt. Kun kyseinen koira näkee, että seison edelleen tyhjin käsin, se painuu hurjaa kyytiä takaisin jorpakkoon. "Sitä ei ole vielä löytynyt!!!" Toinen hauska hetki on, kun molemmat tulevat samaan aikaan katsomaan, mikä tilanne on. Silloin pojat katsovat minua ja sitten toisiaan. Molemmilla raksuttaa ja ne tajuavat taas, ettei sitä lelua ole vielä löytynyt. "Takaisin!"

Totti on harjoitellut kaukoja, jotka ovat kaukana kaukoista. Sillä on kyllä hurjan hyvä käsitys siirroista, mutta kun on niin kovin innokas. Ei haittaa, koska se on Totti. Ja Totin kanssa haittaisi, jos se näyttäisi olevan vakava tai onneton. Sitten olisi jo aihetta huoleen. Totti on myös harjoitellut noutohommia. Kapula esiin ja koira on sekaisin. Tämä on ollut meille iiiso projekti, koska Totti on heti alusta asti ollut sorttia "kapulat atomeiksi". Ennen kuin ehtii mitään tehdä, kapulat on jo silputtu. Nyt ollaan päästy siihen, että se osaa jo pitää kapulaa hetken suussaan. Osaa se edelleen myös sen silputa, mutta tavoite on saada pitoja enemmän kuin sahanpurua... Totti on tehnyt myös seuruuta ja perusasentoasioita. Eilen välähteli taas pimeässä yössä, kun Totti näytti, mitä on harjoitellut minun ollessa poissa. Kovasti oli tehnyt kotiläksyjä. En ihan ymmärrä, missä välissä tuon giganttimuksen peräkontti on oppinut noin aktiiviseksi. Se on Totti, ja Totti tekee läksyt.

Tito the Man, on opetellut myös kaukoja. Välillä tulee niin timanttisia vaihtoja, että olen antanut sille kupillisen ruokaa. Tjooh, talvea varten vähän vararengasta ja sillä tavalla. Tito on opetellut myös paria uutta temppua ja tänään oli volttikurssilla ollessani opetellut ihan itsekseen yhden. Nimittäin koirien ruokalaatikon avaamisen, Orijenin medaljonkipussin ottamisen, avaamisen ja tyhjentämisen. Minun muka-nirso Titoni VARASTI ruokaa! Hurjan tuhma, Tito. (Tähän sydän...)

Hihnalenkit sujuvat ajoittain jopa loistavasti. Ohitukset hyviä, Tottia ei pelota enää äänet, autot, ihmiset ja kaikki mahdollinen. Vapaana noita voi pitää melkein missä vain. Totin luoksetulo on aivan tykki ja oikeasti vähän pelottava - koska se ei osaa pysähtyä niin kuin Tito... Totti juoksee niin kovaa, että toisinaan väistän alta pois.

Yhteiselo on mahtavaa ja fiilis erinomainen!

perjantai 22. elokuuta 2014

Hunningolla

Loma jatkuu edelleen ja sama sekopäinen meininki. Huomenna vuorossa laskuvarjohyppy, mikä on sopivan vaatimatonta, koska tänään kroppaa on rääkätty aivan loppuun. Tito ja Totti ovat nekin saaneet kuntokuuria. Totin hyppytekniikkaa on treenattu ja alkaa olla aikamoinen.Hyvän tähden, miten tuossa nulikassa on voimaa. Sekin hyppii jo kevyesti korkeiden asioiden päälle ja jos sen laittaa valjaisiin tai tekee kuminauhalähtöjä pannalla, en meinaa pysyä pystyssä. Sen fokus eteen on aivan järjetön - oli kyse aksasta, tokosta, esineistä, uimisesta tai vetojutuista. Se vain painaa menemään ilman minkäänlaista epäröintiä. Rakastan tuota tarmoa niin paljon, että syrän sulaa.

Tito on harjoitellut tokohommeleita ja vähän aksaa. Luoksetuloakin (epä-toko) ollaan pitkästä aikaa ihan siis treenattu. Ei sillä, etteikö toimisi, mutta vähän on kunnon palkitseminen jäänyt. Huuups... Noh, työ kantoi hedelmää ja sain Titon yksi kaunis ilta pupun perästä pois. Kyl, kyl, ensimmäistä kertaa elämässä tuo samperin apina, jätti kymmenen metriä kuonon edessä pinkovan pupun, kääntyi ja tuli luokse. Tuskin tulee toistumaan, ja Titoakin varmasti kaduttaa tämä erehdys nimeltä totteleminen. Pupuja on muutenkin etsitty ja pari iltaa sitten oli taas Herra Rusakko meidän pihalla. Tito sen näki ja painui vaikean näköisenä makaamaan. Se tiesi, että jos yrittää pupujahtia, kajahtaa suloisen kaunis PERKELE! aina Imatralle asti. Kehut Titolle perkeleen sijaan ja vapautus. Eikä se lähde. Eikä se ole kierroksilla. Vaikea tätä on itsekään uskoa ja ylihuomenna itken, miten se on lähtenyt pupun perään ja olen vetänyt ranteita auki metallikapulalla. Nyt näyttää kuitenkin loistavalta!

Tässäpä vielä klippi poikien raivaushommista. Käytiin eilen saaressa linkoamassa hunajaa ja pojat saivat olla päivän hunningolla. Ja nehän olivat...


torstai 14. elokuuta 2014

Ensimmäinen kerta

Haluan jakaa teille erittäin tärkeän tapahtuman. Kyseessä on Totin ensimmäinen kerta ... kun se ehtii uiden lelulle ennen Titoa!!!
Tilanne on yleensä tämä.
...ja Tito ei saa.
Näin, jos Totti saa hakea...


Kunnes tapahtui ihme!

keskiviikko 13. elokuuta 2014

Life Is How You Make It

Nyt tulee niin random-level-stuffia, että morjestaa!
(If you are lookin' for somethin' related to dogs, skip this one.)

Blogin nimi tulee t-paidasta, jonka olen saanut isältäni. Siinä on kuva ihmisestä, joka kaivaa maata. Samalla hän miettii, että pitäisi olla lukemassa tai opiskelemassa. Eli hän ajattelee, että pitäisi olla tekemässä jotain ihan muuta kuin mitä on juuri nyt tekemässä. Homma kääntyy kuitenkin mielenkiintoiseksi siinä, kun ajatuskuplan lukijalla on myös ajatuskupla - jossa mies kaivaa maata. Eli se ajatuskuplan lukija miettii, että pitäisi olla kaivamassa maata. Meillä on siis piiri, joka pyörii. Stressi ja tuska konditionaaleista; pitäisi, haluaisin, voisin, olisi pitänyt, tahtoisin, pitäisi ehtiä, pitäisi tehdä ja tätä osaa varmasti jokainen jatkaa isi sitä ja isi tätä.

Olen ollut puolitoista viikkoa lomalla. Päätin ennen lomaani, että tästä tulee aivan huikea loma. Olen tehnyt aivan järjettömiä asioita, kuluttanut valuuttaa niin paljon, että heikottaa ja elänyt täysillä - välittämättä hoosiannaa huutavasta selästäni tai ihmisten kauhisteluista. Kuulemma ei saisi tehdä tuota ja tätä, eikä ole järkevää sitä ja tätä. Well, try to stop me!

Tiedättekö, mikä on muuttunut? Olen toteuttanut niitä isejä ja samalla päässyt niiden loukusta pois. Kun kiidän aalloilla wake-laudan päällä, minusta tuntuu, että minun kuuluu tehdä juuri sitä ja juuri sillä hetkellä. Kun seison yhdellä kädellä, keskityn siihen enkä mieti kotini siivoamista. Kun puhaltelen Titolle ja Totille saippuakuplia jahdattavaksi, nauran ja riemuitsen siitä hetkestä. Ollessani ystävän kanssa vesijetillä tutkimassa Helsingin vesien saloja, olen siinä enkä halua olla missään muualla.

Pari vuotta on mennyt ihmeellisessä sumussa, koska selkäni on niin kipeä. Ja se on edelleen. Erona on, että en enää makaa lamaantuneena tohtoreiden sanat korvissani kaikuen. Eilen viimeksi poljin toverin kanssa Kuusijärvelle. Kun oli aika jatkaa matkaa, en päässytkään ylös laiturilta. Joku iski puukolla suoraan selkään ja väänsi sellaisella voimalla, että parahdin. Jäin hetkeksi makaamaan ja totesin, että lähdemme vasta hetken kuluttua. Tämän jälkeen enemmän ajatusta nousemiseen, hyppäsimme pyörien selkään ja lähdimme.

Tämä selkä ei tule näillä näkymin koskaan parantumaan. Mutta tosiasia on, että enemmän minua kaduttaisi, jos jättäisin elämäni elämättä.

BOOM!

maanantai 4. elokuuta 2014

Rakkauspakkaus täytti vuoden




Totilla oli synttärikemut
Kakku kelpasi
Totti osaa
Vuoden aikana mikään ei ole muuttunut...
Päivän face palm

Totin paras kamu
Ihana Kauko