sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Sun Overdose






















Eilen oli värikkään viikon loppuhuipennus kulkueen ja puistojuhlan merkeissä. Koska viime vuonna ihmiset valittivat tapahtuman äänentoiston huonosta laadusta, siihen oli tänä vuonna panostettu. Ääntä oli. Sinänsä kiva, sillä musiikki ja kuulutukset kuuluivat aikaisempia vuosia paremmin. Mutta voi hyvän tähden niitä koiraparkoja, jotka eivät alkuunkaan kestäneet meteliä.

Tito on ollut tuossa touhussa pari vuotta sitten mukana. Silloin oli huomattavasti vähemmän ihmisiä ja hälinä oli pienempää. Tänä vuonna osallistujien määrä oli huikea ja meteli ajoittain korvia huumaavaa. Nyt näkyikin paljon koiria, jotka säntäilivät pakokauhun vallassa hihnan päässä joka puolelle. Korvat luimussa, häntä koipien välissä ja selkä kaarella tutisivat. Täytyy sanoa, että ajatus koiran mukaan ottamisesta on hirveän kiva, mutta ne koirat kannattaa ottaa mielestäni vasta puistoon ellei ole täysin varmaa, että pääkopat kestävät kaiken sen alkuhulinan.


Tito ja Totti jäivät kotiin, koska ne eivät sopineet omaan ohjelmaani. Aamulla saivat harjoitella esineiden etsimistä, paikkiksia ja täysiä juoksemista. No probs. Oman ohjelmani jälkeen tulin kotiin ja mestarit pääsivät juoksemaan lisää. Samalla molemmat opettelivat uuden ohjauksen agilityyn ja ihan yhtä nopeasti kumpikin tajusi, mistä on kyse. Ei, minulla ei ole hajuakaan ohjauksen nimestä.

Otin muutaman kuvankin pojista ennen kuin taivaalla ollut huolestuttavan harvinainen valoilmiö katosi.























sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Keskikesän riemuja


Meno ja meininki jatkuu! Perjantaina lähdettiin saareen ja täytyy sanoa, että harmitti, kun Totti kuolasi pitkästä aikaa kuin avattu hana ja oksensi vielä päälle. Oltiin alkukeväästä jo niin hyvällä mallilla, perhana. Noh, heti perään tuli kuitenkin aihetta iloon, koska Totti meni reippaasti veneeseen ja venematkakin sujui ilman vapinoita. Se on mies!

Saaressa oli alkuun pientä jännitystä, koska vanhempien yhdellä kissalla on pentu. Ja se emokissa on tällä hetkellä tappajakissa. Hyökkii kaiken liikkuvan kimppuun ja on ajanut naapureiden koiratkin pois pihapiiristä. Tappajakissa oli alkanut kuulemma murista jo kuullessaan ääneni, koska se tiesi minun tulevan koirien kanssa. Eipä naurattanut. Lopulta tilanne ratkesi sillä, että tappajakissa oli hetkeksi mennyt kauemmaksi, minä livahdin koirien kanssa rappusille ja kisun tullessa takaisin, se joutui kauhuissaan toteamaan, että me voitimme. Se ei voinut estää koiria tulemasta pihalle, koska ne olivat jo keskellä pihaa. Harmi.

Koirat saivat näiden kolmen päivän aikana juosta metsässä itsensä aivan loppuun monta kertaa. Totti on alkanut muuttua perunasäkistä atleetiksi ja sen menoa on jo oikeastaan hienoa katsoa. Sen hyppytekniikka on luonnossa upea ja ponnistus voimakas. Siitä tulee niiiin hieno!

Pojat kävivät myös uimassa ja Tito sai ensimmäistä kertaa elämässään treenata esineiden tuomista minulle, kun seison noin 15:sta metrin päässä rannasta - vedessä. Ihan perus juttuja vepeä harrastaville, mutta ei meille. Tito teki hienosti heti ensimmäisestä toistosta alkaen eli jatkossa tarvitaan enemmän haastetta. Tito sai hakea myös pitkälle heitettyjä leluja ja Titohan hakee.

Totille uiminen ei ole mikään helppo juttu. Se on pari kertaa uinut, mutta henkensä edestä. On ollut muutama putoaminen veteen ja Totti onkin sitä mieltä, ettei uiminen ole vaihtoehto. Kun tassut alkavat menettää kosketustaan pohjaan, on aika kääntyä rantaan. Joten Totti opetteli tänä viikonloppuna uimaan. Satoi vettä, oli kylmää, tuuli ja minä päätin, että Totti alkaa nyt uida. Otin saappaat, sukat sekä byysat pois ja lähdin Totin kanssa kahlaamaan. Totti tuli mukaan, kunnes pohja hävisi ja sillä hetkellä pidin sen maagisen hetken pannasta kiinni ja Totti alkoi uida. Kehuin ja mentiin hihkuen rantaan. Tätä toistettiin, otettiin lelua mukaan, käänsin uivaa Tottia pannasta isoa kaarrosta oikealle ja vasemmalle ja paljon hihkuttiin. Muutaman kerran Totti tuli ihan itse tekemään uintikaarroksen. Rohkea mies.

Muuten pojat olivat meidän juhannusta viettävien kanssa ja nauttimassa huomiosta. Välillä vein ne yläkertaan nukkumaan ja ilmeisesti uni maistui, koska pihaustakaan ei kuulunut makkarista. Muutenkin olen ollut hurjan ylpeä näistä, koska ovat sisällä nukkuneet muiden jaloissa ja ulkona pysyneet koko ajan lähettyvillä ja kuulolla. Juuri näin tämän kuuluu mennäkin.









torstai 19. kesäkuuta 2014

Been busy!

Hurja päivitystahti. Ehtiikö kukaan edes lukea näitä tekstejä?

Olen päättänyt, että selkä kestää liikkumisen, koska muuten pää ei kestä. Hermorakenteessani on pieniä puutteita eivätkä vanhempani ole opettaneet nuorena tätä likkaa rauhoittumaan. Ovat vain kannustaneet menemään ja tekemään. Joten... Harrastin keväällä balettia, olen aloittanut kiipeilyn pitkän tauon jälkeen, käyn pari kertaa viikossa acrobatiassa, ensi viikolla on trampoliinikurssi, parkouria oli viime viikolla jne. Kovemman ajon fillari huollettiin tänään ja ensi viikkoa varten on kaivettu ratsastushousut esille. Suosittelen kokeilemaan näitä kaikkia, jos yhtään kiinnostaa. Loistavia lajeja!













Tito ja Totti ovat opetelleen kaikkea järkevää ja järjetöntä. Nyt sujuu loistavasti esimerkiksi vierekkäin ravaaminen, mikä oli alussa vähän hankalaa. Pojilla oli kova taistelu kärkipaikasta. Päätyivät sopuun eli ovat vierekkäin. Totti on opetellut agilityhommeleita ja toivon niin kamalasti, että se on terve. Koska siitä tulee ihan hurjan hyvä, jos se voi harrastaa tätä lajia. Tito on opetellut hauskaa uutta temppua, jossa sillä meinaa keittää joka kerta yli. Minun Titolla? Eeei kai...

Kun emme tee mitään, istumme metsässä ja nautimme kesästä.

Oikeasti Totti ei ole niin paksu kuin miltä näyttää!

maanantai 2. kesäkuuta 2014

Syntymäpäivä!

Tänään oli niin tärkeä päivä, että lähdin töistäkin tunnin suunniteltua aikaisemmin. Piti kiirehtiä kotiin viettämään Titon syntymäpäivää!

Tito on saanut olla paljon rapsuteltavana ja jostain syystä se on tänään näyttänyt siitä todella tykkäävän. Se on myös hurjan tyytyväisenä kivunnut syliin. Mikä on sekin harvinaista. Olen leperrellyt Titolle hellittelysanoja ja kertonut sille, että se on ihanampi, rakkaampi ja hienompi kuin osasin koskaan toivoakaan.

Syntymäpäivän kunniaksi ei leivottu kakkua, mutta kasattiin kuitenkin herkkulautanen. Tadaa!