maanantai 29. marraskuuta 2010

Sisäsiisti?

Tito on tehnyt viimeisen kuukauden aikana pissat sisälle 3 kertaa. Joka kerta olen hakannut päätäni seinään, koska olen itse aiheuttanut sisälle pissaamisen. Poju on niin tosissaan koko ajan, että välillä on vaikea muistaa, että se on vielä ihan pieni. Eilen tulin kotiin itsepuolustuksesta ja naksuttelin Titon kanssa uusia temppuja. Lopussa palkkasin pallolla ja siinä vaiheessa olisin viimeistään voinut tajuta viedä pennun ulos.

Pian kuulinkin lorinaa ja Tito seisoi nurkassa lorottamassa valtavaa lammikkoa lattialle. En kiinnittänyt mitään huomiota ja annoin pissata rauhassa. Samalla sadattelin mielessäni, miten hölmö todella olin. Lattia puhtaaksi ja pennun kanssa ulos juoksemaan. Koska tiedän, että pentua ei pidä mennä häiritsemään, kun se pissaa sisälle, olen oppinut yllättävän rauhalliseksi. Kärsivällisyyteni on kasvanut tämän pennun myötä valtavasti!

sunnuntai 28. marraskuuta 2010

torstai 25. marraskuuta 2010

Meidän aamut

Ruikelo painaa nyt 15,5 kg. Täytyy sanoa, että vinttikoiraa muistuttaa edelleen. Pitkistä jaloista on nyt paljon hyötyä, koska lunta on paikoin omien polvieni yläpuolelle.

Pieni tiivistelmä meidän aamuista
Herätys tapahtuu lähes aina 10 minuuttia ennen herätyskelloa. Tito ynähtää aitauksessaan ja istuu siellä topakkana valmiina uuteen päivään. Pari viikkoa sitten Tito haukahti aamulla saadakseen minut ylös. Tämä tapa loppui nopeasti, kun poistuin joka kerta välittömästi kylpyhuoneeseen. Jotta tämä on ollut tehokasta, on minun täytynyt siirtyä heti pois näkyvistä. Jokainen voi itse kuvitella, miltä tuntuu ponnahtaa unien mailta salamana ylös.
Takaisin tulen, kun olen ehtinyt laskea hitaasti 20:een ja Titon on ollut täysin hiljaa.

Pilkon kourallisen nameja taskuun ja haen Titon aitauksesta. Avaan aitauksen oven ja palkitsen Titon, kun se odottaa lupaa tulla pois. Tämän jälkeen lupa, jonka noudattamisesta palkkaus ja eteiseen. Aitaukselta eteiseen kävelee parissa sekunnissa, mutta Tito ehtii yleensä napata suuhunsa jotain. Jos jostain löytyy muovipussi tai lapanen, Titon päivä on alkanut hyvin. Lenkille otan mukaan aina vähintään yhden vetolelun tai pallon. Vaihtelen leluja päivittäin.

Hihna naulakosta ja Tito on tullut omalle paikalleen eteiseen oven eteen. Hihna on lyhyt tynkä, jonka päässä on säädettävä puolikuristava panta. Pantaa ja hihna ovat toisissaan kiinni eli niitä ei voi käyttää erikseen. Avaan kädelläni pannan ja Tito sujauttaa päänsä siitä läpi. Palkkaus ja ovi auki. Palkkaus rauhallisesti odottamisesta, vaikka ovi on auki. "Ovesta" ja Tito siirtyy kanssani käytävälle. Palkkaus tästä. Käytävää pitkin rappukäytävään. Ennen kuin päästään ulos olen palkannut jo ainakin 10 kertaa mm. vieressä kävelemisestä, ovista kulkemisesta, ulko-oven eteen istuutumisesta ja jälleen rauhallisesti istumisesta, vaikka ulko-ovi onkin auki.

Aamuihin kuuluu ensin pikkulenkki tarpeiden tekoa varten. Sen jälkeen syön itse aamupalaa ja pilkon päivän loput palkkausnamit lautaselle tai rasiaan. Ennen pitkää aamulenkkiä tehdään temppuja ja yleensä jotain tokoliikettä. Kun aivonystyröitä on hetken hierottu, lähdetään jälleen ulos. Tätä ennen Tito on löytänyt muovipussin keittiöstä ja kiidättänyt sen nojatuolille. Ehkä Tito on sitä mieltä, etten kerään sen jätöksiä tarpeeksi usein...

Pitkä lenkki tehdään osaksi metsissä ja osaksi lenkkipoluilla. Tito on vapaana koko ajan. Lähinnä hihnassa kuljetaan 5-10 minuuttia ennen ja jälkeeen vapaana juoksemisen. Jos jossain näkyy vilaus koirasta, sinne mennään. Tilaisuudet täytyy käyttää hyvin. Kun Tito näkee koiran, se kääntyy ja ottaa kontaktia. Tämän palkkaan yleensä leikillä. Jos toinen koira tulee lähelle, palkkaan nameilla, joita syötän koko ajan, kun koira on lähellä. Tämän jälkeen palkkaan vielä kontaktista leikillä ja matka jatkuu. Tito on ottanut kontaktia myös kahdesta jänöjussista sekä ketusta. Hyvä niin. Viime sunnuntaina oli epäonnistunut kerta, koska toinen koira juoksi vapaana meidän luokse. Siinä ei paljon kontaktia Titolta herunut, kun pieni räksy juoksi kohti. Juoksin kuitenkin pois ja toivoin parasta. Ja tulihan Poju sieltä. Toisen koiran omistaja käveli omissa ajatuksissaan lähellä. Olisin voinut pienen lumipesun käydä antamassa.

Lenkeillä vähintään kehun, kun Tito pysähtyy ja kääntyy katsomaan, missä laahustan. Joskus vaihdan kontaktihetkellä suuntaa. Vaihdan suuntaa toki muulloinkin. Välillä juoksen kovaa pois ja kutsun Titoa nimeltä. Palkaksi hyvät leikit. Lenkillä tehdään myös temppuja ja leikkejä leikitään myös lenkkipoluilla, missä kulkee muita ihmisiä. Tito leikkii koko ajan paremmin eikä enää välitä vierestä kulkevista ihmisistä. Toki ajoittain tulee poikkeuksia ja tiedän, vaatineeni liikaa. Itse olen kuitenkin tyytyväinen, koska Tito tunnetusti rakastaa kaikkia, kaikkea ja aina.

Aamulenkin jälkeen mennään sisään ja taas palkataan pään pujottamisesta pantaan (ollut vapaana), hihnassa kävelemisestä, odottamisesta ja "Ovesta"-vihjeen noudattamisesta. Sisällä temppuilua aamuruoan kanssa. Joskus annan aamuruoan jäisenä, jolloin sen syömiseen kuluu paljon aikaa. Lopulta Tito aitaukseen ja pääsen lähtemään töihin. Oven sulkiessani toivon, että pentu on aitauksessa myös silloin, kun tulen kotiin.

keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Malttia, malttia

Niin se vain on, että massaa tulee lisää pyrähdyksissä. Vinttikoiraa muistuttava otus on pian 15-kiloinen.
22 vkoa - 13,8 kg
23 vkoa - 13,7 kg
24 vkoa - 14,8 kg
Ruoan kanssa ollaan nyt harjoiteltu lupasanan tehostamista. Tarjolla olevaa ruokaa ei syödä kuin luvan kanssa. Vapautuksellakaan ei saa syödä - ainoastaan, jos kuuluu "Ole hyvä". Nyt onkin pari aamua mennyt siihen, että laitan lusikallisen ruokaa kuppiin, kuppi lattialle ja toistanut erilaisia sanoja. Voi kuulostaa esimerkiksi tältä:
"Kattila"
"Tuoli"
"Hienosti"
"Taivas"
"Ole hyvä"
Tito siis todella joutuu kuuntelemaan, mitä sanon. Nyt se tapittaa ja odottaa, että lupa tulee.
Samaa on tehty tippuvan ruoan kanssa. Lattialle tippuvaa ruokaa ei saa ottaa. Lattialla olevaa ruokaa ei muutenkaan saa ottaa. Olen siis teettänyt temppuja niin, että Tito joutuu kävelemään namien yli niitä syömättä. Tito yrittää vältellä houkutusta juoksemalla nopeasti namien yli. Kiusaus ilmeisesti niin suuri, että parempi päästä koko tilanteesta pois...

Erilaista itsehillintää kasvattavia harjoituksia tehdään muutenkin pitkin päivää. Peruuttamiseen olen lisännyt vihjeen ja Titolla on kovasti töitä odottamisessa. Se haluaisi koko ajan peruuttaa, mutta on vähitellen tajunnut, että ilman vihjettä ei kannata peruuttaa. Nyt se istua nököttää ja odottaa hännän vispatessa tuhatta ja sataa, että annan vihjeen.

lauantai 13. marraskuuta 2010

Tito, missä sukkani ovat?

Iso osa hampaita on vaihtunut ja Titon pureskelutarve on hieman laantunut. Sanon "hieman", koska osaksi toivon, että näin olisi. Todellisuudessahan riiviö on vain isompi riiviö...

Tito saa oleskella koko ajan enemmän aitauksen ulkopuolella. Lähinnä aitaus kutsuu, kun nukutaan tai Tito jää yksin kotiin. Otuksen menemisiä saa koko ajan seurata. Tito osaa avata vaatekaapin oven ja on aivan onnessaan, kun saa hampaisiinsa villasukan- tai paidan. Niiden kanssa voi sitten viilettää pitkin kotia. Tito on myös mestari "Counter Surfer" eli hyllyjen, pöytien ja lipastojen päälliset on tutkittava. Kaiken voisi vetää alas lattialle. Tito tuo usein myös näytille, mitä on löytänyt. "Ollaanko menossa ulos? Tässä olisi toinen lapasesi." Kyllä on huomaavainen koira.

Hampaiden vuoksi Titolla on pari palloa käytössään. Toinen pallo on painava täyskumipallo ja toinen sisältä ontto. Tito viihdyttääkin itseään kiipeämällä pallon kanssa nojatuolille ja tiputtamalla sen sieltä alas. Vaanimalla palloa ja hyökkäämällä sen päälle. Ja tätä toistetaan useampi kerta - kunnes huomataan nojatuolin vieressä oleva Ikea-kassi, jossa on vaatteita. Seuraavaksi pallo pudotetaan sinne, jotta saisi hyvän syyn tonkia kassia ja levitellä vaatteet pitkin kotia. Parhaimmillaan yksi sukka täytyy tuoda minulle niin kuin se olisi suurikin ylpeydenaihe.
Se en ollut minä.

Hoikka poika

Titon paino jämähti viikoksi samoihin lukemiin.
21 vkoa - 12,8 kg
22 vkoa - 13,8 kg
23 vkoa - 13,7 kg
Hoikka poikahan Titon on ja pidän sen mieluummin hoikkana. Jokin aika sitten tuntui, että voisi olla vähän hoikempi, joten hyvä näin. On ollut mielenkiintoista seurata painon kehitystä. Nyt katsotaan, jos ruoan määrää pitäisi lisätä.

Nyt Tito näyttää tottuneen uusiin ruokiinsa kiitettävästi, joten ensi viikolla otetaan uutta lihaa mukaan. Haluan, että ruoka on monipuolista. Onneksi olen alan liikkeessä töissä ja voin ostaa milloin mitäkin kokeiltavaksi. Ei tarvitse ostaa isoja laatikoita - eivätkä laatikot pakastimeen mahtuisikaan.
Kuva: Sanni - Hoikka ja vielä hoikempi

lauantai 6. marraskuuta 2010

Hienosti hihnassa ja vapauden iloja

Tito ei paljon hihnassa kulje. Vapaana saa juosta ja hihnassa mennään, kun tullaan lähelle autoja ja muuta sivistystä. Hihnassa pitäisi kuitenkin osata kävellä, joten vaadin vetämättömyyttä aina. Hihnan kiristyessä pysähdyn ja Tito tulee takaisin viereeni. Pyrin palkkaamaan enemmän vieressä kävelemisestä kuin siitä, että Tito palaa vierelleni. Muuten minulla on kohta koira, joka aina tilaisuuden tullen vetää, jotta voi sitten palata viereeni palkkaa hakemaan. Tämä ei ole tavoite.

Yleisesti Tito kävelee hienosti hihnassa. Ärsykkeistä naksutellaan ja koiria katsellaan nameja syöden. Olen harkinnut vetämisen vastaehdollistamista, mutta koska nytkin sujuu hyvin, en ainakaan vielä muuta mitään.

Olen alusta asti palkannut pannan/hihnan laittamisesta tai poistamisesta. Annan siis namin joka kerta, kun laitan pannan tai otan sen pois. Näin kumpikin asia on miellyttävä ja vapaaksi päästyään Tito ei säntää minnekään vaan jää odottamaan namia. Niitä koiria näkee, jotka karkaavat omistajiensa käsistä, kun vapaus koittaa. Namin jälkeen Titon on otettava katsekontakti, josta yleensä palkkaan pari kertaa ja lopuksi vapautan. Toisinaan vapautan heti kontaktista.

Lenkillä vaihtelen suuntaani paljon. Tito tarkistaakin usein, olenko vielä olemassa. Kun Tito pysähtyy ja kääntyy katsomaan, tulenko perässä, joko kehun tai naksautan ja palkkaan. Toisinaan sanon "Hyvä, Vapaa" ja Tito saa jatkaa matkaansa. Jos jään seisomaan paikalleni, Tito tulee omatoimisesti katsomaan, miksi matka ei edisty.

Vapaana tulee tietysti toisinaan koiria vastaan. Ei tietenkään aina meidän kulkureitille, mutta koiria näkyy ajoittain. Tito ottaa vapaana hienosti kontaktia nähdessään toisen koira. Kontaktista naksautan ja palkkaan leikillä. Näin Tito yhdistää vähitellen: Toinen koira ( tai ihminen) - > Nyt nopeasti omistajan luokse leikkimään tai syömään herkkuja.

Viimeisen viikon aikana olen saattanut Titon koko ajan vaikeampiin tilanteisiin. Olemme olleet lähellä ihmisiä, koiria, hevosia, rattaita jne. Näissä paikoissa teen Titon kanssa aina pari temppua. Yleensä Tito saa pujotella jalkojeni välissä tai hävetä (etutassut käsivarrellani ja kuono käsivarren alle piiloon). Näin olen pyrkinyt kasvattamaan Titon työmoraalia. Vaadin siis asioita vaikeammissa paikoissa ja Titon pitää myös osata leikkiä vaikeammissa paikoissa. Lelu/pallo palautetaan ja lelusta taistellaan.


Tito on alkanut kiinnostua hajuista, mikä tuo lisähaasteita. Jos Tito on jäänyt jonnekin haistelemaan, olen mennyt piiloon tai juossut pois. Tarkkana, Poju!

keskiviikko 3. marraskuuta 2010

Lisää painoa ja hampaita

Ilmeisesti punnituksessa oli jokin pieni virhe pari viikkoa sitten. Nyt Titon painoksi saatiin 13,8 kg.

21 vkoa - 12,8 kg
22 vkoa - 13,8 kg

Titon hampaat ovat vaihtuneet hyvin yläkulmahampaita lukuun ottamatta. 8 hammasta olen itse napannut irti. Yläkulmureita yritän jumpata ja parin viikon kuluttua menen poistattamaan, jos eivät tuosta liikahda. Pysyvät kulmurit nimittäin kasvavat jo vieressä. Eläinlääkärille on soitettu ja tilannetta seurataan. Taidan stressata Titon hampaita aivan liikaa...