Welcome to My World

Joku on ehkä huomannut, että viime aikoina tekstejä on tullut harvakseltaan ja julkaistutkin tekstit ovat lähinnä meidän kuulumisia - ilman sen suurempia pohdintoja ja analysointeja. Jostain syystä koen tarpeelliseksi kertoa, että pohtiminen ja analysointi eivät ole jääneet minnekään. Nykyään tuntuu, että muuta ei tulekaan tehtyä. Päivittäin treenataan eri lajeja: agilitya, tokoa, jälkeä, kiekkoja ja tietysti viihdyttäviä temppuja.

Olen parin vuoden aikana tutustunut uuteen ystävään, jonka kanssa pohtiminen on oikeasti mielekästä. Emme ole kaikesta samaa mieltä ja koiramme ovat kuin yö ja päivä. Yleinen ajattelumme koirien kouluttamisesta on kuitenkin sama, mikä on ainakin minulle hurjan tärkeää. Tämä mahdollistaa ajatusten jakamisen ilman pelkoa näkymättömästä keskisormesta tai halveksunnasta. Meitä yhdistää ehkä päällimmäisenä aito kiinnostus koiran tapaan oppia ja ajatella. Tämän lisäksi meitä kiinnostaa toistemme tekeminen. Me haluamme vilpittömästi toistemme parasta ja autamme toisiamme parhaamme mukaan.
Olemme keksineet yhdessä sellaisia teorioita ja koulutusmenetelmiä, että moni ei pysyisi enää mukana. Meillä on aivan järjettömiä ideoita, mutta vielä järjettömämpää taitaa olla se, että me toteutamme niitä ideoita.

Tämän vuoksi blogi on jäänyt pohdiskelujen suhteen vähemmälle. Katsotaan, josko kohta taas tuntuisi siltä, että voisin tännekin kirjoittaa auki sitä ruuhkaa, mikä päässäni käy.