Kävin pari viikkoa sitten kuuntelemassa Mia Skogsterin ajatuksia koiran ja ohjaajan välisestä selkeästä kommunikoinnista. Illan aikana käytiin läpi ohjaajan äänenkäyttöä, kehonkieltä, palkkaamista ja hallintaa.
Mitään valtavia mullistuksia omat ajatukseni eivät kohdanneet, mutta koin iltakurssin olleen kuitenkin antoisa. Osa omista ajatuksista saivat vahvistusta ja osa joutui pienen tutkiskelun kohteeksi.
Mia painotti kaikessa selkeyttä - niin palkkaamisessa, hallinnassa kuin treenaamisessakin. Hän eläytyi itse upeasti esimerkkitilanteissa, mikä havainnollisti esimerkiksi äänen merkitystä huomattavasti. Välillä katsottiin Mian omia treenivideoita ajatusten tueksi.
Omaan pieneen mieleeni jäivät parhaiten seuraavat asiat:
1. Treenitilanteen ja palkkausten selkeys
* Miten ohjaaja liikkuu eri tilanteissa - istuvan koiran viereen tuleminen, kun lähdetään seurauttamaan tai kun palataan jäävän jälkeen koiran luo.
* Kolmen sekunnin "sääntö", jolla luodaan jännitettä ja kehun merkityksellisyyttä.
2. Hallinta kentällä ja arjessa
* Koirat nykyään entistä huonommin hallinnassa ja yleistyvä trendi tehdä koirista ylivireisiä sekopäitä, mikä johtaa jatkuvasti kovempiin otteisiin.
* Oli mielestäni erittäin hyvä huomio, että jos koira ei ole arjessa hallinnassa mm. ohituksissa, on turha lähteä tekemään puruja tai vietikästä tottista. Mia käyttää pakotteita mahdollisimman vähän, koska uskoo joutuvansa käyttämään niitä muuten koiran koko uran ajan.
* Mia korosti arjen olevan erittäin tärkeä mittapuu omistajan ja koiran välisestä kommunikoinnista ja suhteen laadusta.
3. Ongelmien arvottaminen
* Mitkä ovat oikeasti ongelmia, joita kannattaa lähteä työstämään? Esimerkkinä oli koira, jonka seuraaminen hyvin vietikästä ja muutenkin lähes täydellistä, mutta jonkin verran edistävää. Jos samaisella koiralla on hidas nouto, pito-ongelmia, löysät täyskäännökset ja vajaat luoksetulot, on turhaa käyttää kaikki aika seuraamisen treenaamiseen ja yritykseen muuttaa koiran paikkaa viisi senttiä.
4. Ohjaajan koskemattomuus
* Mia nosti esille yleistyneiden hippasen holtittomien koirien myötä tulleen ongelman, jossa koirat tulevat ohjaajiensa käsille, reisille ja naamalle. Hän painotti, että ei ole koskaan hyväksyttävää, että koira tulee turhautumistaan tai ylivireisyyttään näpsimään ohjaajaa "edes vähän leikillään".
Muita yksittäisiä poimintoja muistiinpanoistani:
* Yhteisestä tekemisestä tulee nauttia - niin koiran kuin ohjaajankin
* Liikkumattomuus kehuessa
* Erilaiset kehut ja niiden vaikutus
* Mikä kosketus koirasta miellyttävää
* Palkkojen suuruuksien vaihtelu - motivoi koiraa jatkamaan pienemmänkin palkan jälkeen
* Yleisen stressin väheneminen hallinnan parantuessa
* Tavoitteiden realistisuus treenimäärään nähden
* Tunnetiloihin vaikea puuttua vanhalla koiralla
* Vietikkäälläkin koiralla enintään 3-5 virhettä, jonka jälkeen mietitään harjoitus uusiksi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti