Rakkauspakkaukset

Eilen oli oiva päivä pistää vähän koiratreffejä pystyyn.
Jonna hurautti laumansa kanssa morjestamaan poikia ja ensin vuorossa oli Totti. Pienen mielen on parempi käsitellä asioita itsekseen ilman Leijonamielen tukea. Mentiin vähän sivuun, jotta Jonna saisi otettua oman lapsensa autosta. Kun takaluukku aukesi, oli Totti oikeastaan jo lähtenyt - sinne autolle. Se meni haistelemaan kolme isoa ylhäältä kurkottavaa koiraa häntä vipattaen, että keitäs te oikein olette. Yksi Rouva Porokoira sieltä hypähtikin katsomaan pentua ja Totti kokeili haisteltuaan saada toista vähän leikkimään. Rouva Porokoiran arvokkuutta ei kuitenkaan horjuteta ihan noin vaan.

Sitten porokoiraa vaihtoon ja Kaako pihalle. Sekä Kaako että Totti olivat saman tien sitä mieltä, että toisen luokse pitäisi päästä. Pienen sirkustelun jälkeen päästiin pellolle ja päästin Totin haistelemaan isoa pentua. Kun näytti siltä, että homma toimii, Jonna päästi Kaakon vapaaksi. Voi sitä painia, hampaiden kalistelua ja riemua. Kaako, joka on pieni suuri porokoira, osasi olla hurjan hienosti pienen kanssa. Jonnan ottamat kuvat kertovat tunnelmista oleellisen.

Kaulus korvaa puuttuvan leuan!

Seuraavaksi Totti kotiin ja Tito areenalle. Koirat autoon ja pellolle. Kunnon pellolle, jossa voi juosta kovaa ja kasvattaa sädettä niin pitkälle kuin haluaa. Jossain vaiheessa Sannikin eksyi pellolle pienen Virka-belgin kanssa ja sekin pääsi tutustumaan uusiin koiriin. Aina siinä silmä lepää, kun koirat saavat juosta yhdessä. Ihana päivä!