Hola! Olisi sitä kerrottavaa, mutta minkäs teet, kun muka-kiire painaa koko ajan.
Muutama sananen nyt kuitenkin. Viime tekstin jälkeen Totti on ollut oikein pätevä ja rohkea, mikä on ollut varsin harvinaista sellaisten blogipostauksien jälkeen, joissa olen sanonut sen edistyneen. Yleensä parin päivän sisällä tekstistä tulee pärinät. Nyt meni viikko! Eipä mittään. Edellisestä kerrasta olikin jo niin pitkä aika, etten muista sitä edes. Joten meinasin revetä nauramaan, kun Totti ei suinkaan tuhissut kolmelle miehelle, joille puhuin - vaan heidän fillarin tarakalla olevalle repulle, josta *ratatatataaa* sojotti virveli. Nostin Totin niskapersotteella ilmaan ja kannoin kiinni virveliin. Totti hurisi ja koetti sanoa kuolevansa sydänkohtaukseen, mutta maltettuaan haistaa vapaa, se unohti koko asian ja meni miesten luo silitettäväksi.
Pari puputarinaa pitää tulla kirjoittamaan, testissä on ollut herkkuja ja lihoja, Totin häntäkin saatu vihdoin parempaan kuntoon, uimareissuista juttua, Totin ensimmäisistä kiekkokokeilusta, jotain videota voisi lenkillä kuvata jne. Mutta hei, nyt on kesä ja me mennään tasan heti ulos ilta-aurinkoon. Työt alkavat kuudelta eli unien aika!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti