Juoksulenkkejä

On tapahtunut pieni ryhdistäytyminen. Nimittäin omassa liikkumisessa. Ei sillä, että se olisi aivan retuperällä ollut, mutta jos tekee enemmän - tekee enemmän. Joten viime viikolla polkaistiin Sipooseen ostamaan mansikoita ja jostain Keravan kautta kotiin. Täytyy sanoa, että vaikka jossain vaiheessa tuli tunne, että pyörä lähtee, oli lenkin jälkeen erittäin hyvä olo.

Pitkästä aikaa kävin myös Malminkartanon rappusilla. Otin kaveriksi siskon mukaan ja hyvin saatiin sykettä. Ensi kerralla ajattelin kokeilla nousua isommilla painoilla repussa. Nyt oli yhteensä ehkä viitisen kiloa, jos sitäkään. Ei nimittäin ollut autoa matkassa, joten kannoin kaikki vaatteet, molempien vedet ja ison hedelmäsalaatin.

Mutta itse aiheeseen - olen myös käynyt muutamalla vähän pidemmällä lenkillä. Uudet kengät eli Adidaksen Ultra Boostit, rullaavat ihan omiaan ja ovat nopeat kengät. Suosittelen käymään ainakin sovittamassa. Koirat kulkivat sunnuntaina noin 10 km matkassa mukana ja olivat niin täydellisiä, että mieli lepäsi. Rentoja ja keskittyivät oleelliseen. Seuraavana päivänä jaksoin raahata ja olla niiden raahattavana vain muutaman kilometrin. Sitten meni hermot. Mikä ihme oli, kun ei voinut keskittyä ja kaikki oli hurjasti siistimpää. Koirat kotiin ja N otti pyörän alleen. Käytiin mökillä ja olin kovasti ylpeä juostuani arviolta 15 km. Välissä toki nopea saunominen.

Vaikka pahasti vihoitteleva selkä ei kestä juoksemista, aion jatkaa. Ja pirun koirat lopettavat pelleilyn ja jatkavat myös. Täytyy ottaa juoksulenkit kovimpien helteiden aikaan, niin eivät jaksa sekoilla. No ei sentään. Mutta minulle paremmat hermot ja uutta yritystä. Tiedän, että parhaimmillaan ovat huomaamattomia ja super hyviä. Siitä ajatuksesta voimaa ja motivaatiota.