sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Vuoden vaihtumisesta

Vuosi vaihtui päivällä töissä ollen ja sen jälkeen pojat kunnolla lenkittäen. Olin koirien kanssa ulkona niin, että rakettien räiske oli jo alkanut. Sinne vaan ja sormet ristiin. Tito nyt on aina ollut varma veikkonen, mutta Hotti ei ole ihan pala kakkua. Minkään suhteen. Koskaan.

Eli molemmille valjaat ja flexit, jotta saisivat enemmän liikkumatilaa. Otin mukaan narulelun ja annoin poikien leikkiä sillä yhdessä. Päästin jo aika aikaisessa vaiheessa Titon irti, koska eihän se nyt lähde. Paitsi, jos pupu. Mutta eihän nyt pupuja ole, kun taivaalla käydään värikarttojen välistä sotaa.

Hotti jäi siis kiinni ja pojat leikkivät yhdessä. Isoimmissa pamauksissa Hotti hämmästeli, mutta jatkoi aina nopeasti leikkimistä. Jossain vaiheessa ne isoimmatkaan pamahdukset eivät aiheuttaneet sen kummempia reaktioita. Hyvä, kundit!

Lopulta Hottikin pääsi vapaaksi ja kierrätin ne täysiä pihaa ympäri. Sen jälkeen sisälle ja syömään luita. Pojat jäivät keskenään viettämään iltaa, koska itse olin toisaalla. Tulin kahden aikoihin kotiin ja vastassa oli kaksi unista koiruutta. Totista näkee aina, onko se juuri herännyt ja nukkunut pitkään. Korvat kertovat. Silloin vähintään toinen korva kääntyy hassusti eteen. Eli näin...


Aamulla oli muuten jäljellä vielä sitruunavaahtoa, jonka olin tehnyt pirskeisiin, joissa olin. Pojat vetivät vaahdon sitten naamareihinsa silmät leiskuen. Ilmeisesti kerma ja kananmuna maistuivat. Vai oliko se sokeri? Noh, hyvin maistui anyway!

Joskus pari-kolme vuotta sitten mietiskelin kuumeisesti uuden vuoden alkaessa tavoitteita ja mennyttä vuotta. Noo, ajat ovat muuttuneet paljon. Todella paljon. Meidän tekeminen on muuttunut niin ratkaisevasti, että tavoitteiden hahmottaminen tai menneen vuoden mietiskely saavutusten kannalta tuntuu jopa koomiselta.

Elämme nyt niin hetkessä ja nautimme valtavasti tekemisestä, että suunnitelmallisuus ... noh ... ei oole. Mutta siitä huolimatta nämä kehittyvät. Niiden kanssa eläminen on erittäin toimivaa ja kun treenataan, molemmat tekevät hyvin.

Jos ihan vääntämällä väännän kuluneen vuoden, se olisi ehkä tässä:

* Tito täytti kokonaista neljä vuotta eikä ole aikuistunut päivääkään. Tottiin verrattuna toki, mutta on se aivan mahdoton vieläkin.
* Tito on ollut Totin myötä iloisempi. Sille on tullut omia hassuja kujeiluja ja persoonallisia juttuja, joita ei ollut ennen Totin tuloa. Vai enkö vain ollut huomannut niitä?
* Titon kunnioitus portteja kohtaan pieneni entisestään. Se voi kaataa portit, hypätä yli tai ihan mitä vain ja mennä nukkumaan siihen toiselle puolelle. Ihan vain, koska niin voi tehdä.
* Tito on syönyt paremmin kuin koskaan ja sitä voi palkata lenkeilläkin ruoalla. What!?
* Tito on osoittanut olevansa edelleen luottokoira monessa tilanteessa.

* Totti saavutti vuoden iän enkä osaa enää kuvitella elämää ilman sitä.
* Totti osoitti viime talven hallitreeneissä, että helppoa ei tule olemaan. Koira vie ja omistaja parkuu perässä, että PERKELE!
* Totti on loukannut itsensä aivan liian monta kertaa. Viimeksi tänään oli lumi veressä, koska Hotilta meni kynsi. Mutta se liittyy vasta vuoteen 2015...
* Olen huomannut olevani aivan haltioissani Totista. Se on kerrassaan upea koira. Holtiton Rakkauspakkaus.
* Totilla oli loppuvuodesta vähän ongelmia nopeasti liikkuvien ihmisten kanssa, mutta we are working on it.
* Totti osoittautui huikeaksi vetokoiraksi. Jeah!

Ja vielä huijataan jotain tällekin vuodelle!

* Vetoja? JOO! Lisää ja kovempaa! En tiedä, uskallanko kicbikella mennä molempien vetämänä, mutta sparkilla vielä uskaltaa. Tosin olen jo ottanut osumaa ruusupuskiin ja lentänyt turvalleni, mutta mikäs siinä. Kasvattaa luonnetta.
* Totti luustokuviin? No joo-joo!
* Agilitya ihan oikealla kentällä myös sulan aikaan vähän enemmän kuin menneellä vuodella? Noo, tämä on aika helppo saavuttaa.
* Enemmän videoita pojista. Yritetään!
* Totille enemmän ratoja - se teki eilen toista kertaa elämässään rataa... *viheltelyä*
* Kisoja? Vitsi, vitsi!
* Paljon uimista, paljon peltoilua ja kesällä ehkä joku reissu pohjoiseen? Kyllä!
* Totille jotain haastavan opettamista - esim. paikalla pysyminen...
* Edellistäkin huikeampi vuosi? KYLLÄ!

Maailma on täällä, täällä meitä varten!
- Mikael Gabriel


* Ai niin, koirat Jonnalle hoitoon viikoksi! Tsemppiä, Jonna!

5 kommenttia:

  1. Ei puhuta siitä. Meen hakee lekurista reseptin rauhottaviin. Yhen koirille ja yhen itelleni. ;)

    VastaaPoista
  2. "Se voi kaataa portit, hypätä yli tai ihan mitä vain ja mennä nukkumaan siihen toiselle puolelle. Ihan vain, koska niin voi tehdä." Niin tuttua! Setämieskään ei meinaa mennä metrisestä PK-esteestä yli mutta portit menee huis vaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tito menee ihan mistä vain. Sillä on kova usko itseensä. Totti menee myös, vaikkei ihan niin paljon uskokaan itseensä. Mutta se uskoo onneen, vauhtiin ja voimaan...

      Poista
  3. Onkohan toi geeneissä sillä Donnakaan ei pysy portin takana jos ei sitä huvita. Se joko tulee yli tai läpi jos se haluaa.

    VastaaPoista