Vuoden ensimmäiset kuukaudet sisälsivät pitkälti Kicksparkilla suhailua. Vaikka muutaman viikon voi vielä potkutella, on syytä jo kirjata ylös, mitä opittiin ja mitä olisi hyvä muistaa ensi talvena.
Kicksparkin varustelu
* Edessä pehmuste ihan vain varmuuden vuoksi. Tito on saanut kelkan muutaman kerran jaloilleen, mutta ei onneksi välitä siitä sen kummemmin. Siitä huolimatta pehmustamalla etummaisen kiskon voi välttyä ihan jo loukkaantumisilta. Jotain kertoo se, että asennettuani pehmusteen kelkka päätyi kaksi kertaa Titon jaloille heti seuraavalla lenkillä.
* Vetoköysi etukulmista ja adapterin kautta.
* Heijastimet pysyvät, mutta valoksi olisi hyvä löytää sellainen, joka ei sammu kovassa menossa. Nyt on sammunut välillä, mikä vähän ärsyttää.
* Tarvikepussi edessä palkkaamisen helpottamiseksi.
Titon varustelu
* Nykyiset valjaat ihan ok, mutta olisi hyvä löytää vielä sopivammat. Minulle on tärkeää, että kaula-aukko on pieni, sivuremmit tulevat kylkiluiden kohdalta (ei vatsan) ja vetopiste on takakontin päällä vedossa. Paineen pitää tulla alakautta.
* Jotta valoa on myös edessä, yksi valo kiinni vetoköydessä Titon päädyssä - ei pannassa.
* Tassujen rasvaus!
Potkuttelu
* Pitäisi käydä vielä enemmän potkuttelemassa ilman koiraa. Nyt on tehty pätkiä niin, että koira juoksee vapaana, mutta uskon saavani tekniikasta paremmin kiinni, jos ei tarvitse miettiä yhden liehupöksyn menemistä.
* Voisin opetella eri potkutekniikoita ja samalla tutustua paremmin alla olevaan vempaimeen. Nyt vaihdot onnistuvat heilautuksella kovassakin vauhdissa ja jonkun verran olen ottanut itsekseni sprinttejä.
Lähdöt ja suunnat
* Lähtölupa "juostaan", kun Tito katsoo eteenpäin.
* Lähdöt muiden koirien kanssa kuntoon niin, ettei pyöri. Tällä hetkellä onnistuu, jos valjaissa painetta, mutta löysillä Tito pyörähtää ympäri kysymään lähtölupaa.
* Lähtöjä treenataa lisää ilman vekottimia niin, että vetoköysi omissa käsissä ja päästetään irti, kun lähtee hyvin.
* Suuntien käskyt tarpeeksi toisistaan erottuviksi. "Vaseeeen" ja "oikeee" ovat liian samanlaisia. Uusina siis lyhyet "vasen, vasen" ja venytetty "oikeeee".
* Suuntia myös vetoköysi käsissä, jolloin päästetään irti, kun valitsee oikein.
* Rikotaan kaavoja ja mennään vaihtelevampia reittejä.
Ohitukset
* Yritetään saada vähän etäisyyttä ohitettaviin, koska sulanmaan vedoissa vauhti on kovempi ja sitä kautta kontaktin syntyessä voidaan olla vähän pulassa.
* Luotto siihen, että etäisyyden opettaminen ei pilaa koiran määrätietoista etenemistä.
* Enemmän koirien ohituksia.
Parivedot
* Säännöllisesti vetoja toisen koiran kanssa.
* Seisingin pituus valittava parin juoksutyylin mukaan. Kylki kyljessä vetäville selvästi lyhyempi kuin toisistaan erillään juokseville.
Vetojen laatu
* Paljon lyhyitä ja vaihtelevia vetoja. Ravaamista enemmän.
* Jokunen pidempi veto, kun on hyvä luisto.
Muuta
* Ensi talvena voisin panostaa kenkiin ja selvittää, mitkä olisivat kevyet, pitävät ja potkutteluun sopivat popot.
* Jalasten huoltamisen opettelu.
Arkikäytöstä
* Kissojen kanssa päästy muutaman kerran harjoittelemaan ja edistystä on tapahtunut paljon. Kissojen näkeminen ei saa enää joka kerta kuolaa valumaan ja niin maanista tuijotusta aikaan, että tarvitaan ydinpommi heräämiseen. Kissojen kanssa työstetty luopumista ja lisää luopumista.
* Aikaisempaa enemmän lenkkeilty niin, että Tito on vapaana, mutta kävelee vieressä. Tätä tehdään lisää.
* Jokunen kerta istuskeltu ulkona katsomassa maailman menoa, mutta talvi on tähän huonoin vuodenaika.
* Ohituksia työstetty uudella tavalla eli samoin kuin kissojen kanssa - luopumisella. Tulokset aivan selviä ja toistaiseksi jatketaan tällä, koska tuntuu toimivan. Jumituksia tapahtuu edelleen välillä, mutta ovat kestoiltaan paljon lyhyempiä kuin ennen. Jumittaessaan osaa myös luopua itse yhä useammin, mitä ei aikaisemmin ollut.
* Ihan viime viikkoina mietitty ihmisten tervehtimistä uusiksi ja tätä lähdetään työstämään keväällä lisää. Isän kanssa kokeiltiin, miten toimii ajatus, että Tito saa omalla rauhoittumisellaan ihmisen tulemaan luokseen. Toimi hyvin!
Temppuina työstetty mm.
* Eteen ojennetun jalan yli hyppäämistä.
* Käsien yli hyppimistä ollessani kyykyssä niin, että koira menee minun ympäri hypäten aina käsivarren yli, kun sellainen osuu kohdalle.
* Takatassuilla hyppimistä eteenpäin. Samalla vahvistettu pystympää asentoa ja pidempää kestoa.
* Kurrena pysymistä lisätyistä häiriöistä huolimatta.
* Kierimistä - tämä halutaan osaksi kiekkoilua eli siitä tehdään vähän variaatioita.
* Serlan etsimistä. Koira kylppäriin, Serla piiloon ja koiralle kehotus etsiä se.
* Suuntia Ristipuistossa. Lumi vaikeutti paljon ja välillä oli aivan liian liukasta eli tätä ehdottomasti lisää, kun maa alkaa olla näkyvissä.
* Häpeämistä, jossa Tito huitoo jo hyvin tassullaan. Välillä osuu ihan kuonoonsakin, mutta tarvitaan vielä paljon toistoja.
* Takajalkojen ojentamista taakse eli ns. sammakkoa, mikä ei ole Titolle lainkaan luontaista.
Toko & Agility
* Pitkiä vauhtinoutoja ja liikkeitä kapula suussa. Kylmäkään metallikapula ei ollut ongelma.
* Kaukoja - edistyvät, mutta edistyisivät aktiivisemmalla treenaamisella paljon nopeammin.
* Seuraamista tehty monella erilaisella treenillä. Pari kertaa Tito on tuntunut jotenkin hassulta eli ei ole tuntunut. Suurin osa kuitenkin niin minun makuuni, että voisin seuruuttaa Titoa koko päivän. Energistä, tiivistä ja iloista.
* Seuraamisessa otettava juoksu syyniin. Pussihousu on keksinyt jostain pienen hypähtelyn. Hienolla rytmillä, mutta en ole sitä tarkoituksella sille opettanut. On jo vähentynyt muutaman treenin aikana.
* Sivuaskeleissa oikealle panostettava omaan suoruuteen. Huomasin kääntäväni vähän olkapäitäni, jonka jälkeen pidin ne suorana ja Tito tuli vähemmän suorana vieressä. Tämäkin jo parempi, mutta vielä viilataan.
* Täyskäännös mietitään tuhannen kerran jälkeen uusiksi. Mitä minä haluan? Eilen kokeilin pitkästä aikaa viuhkana ja oli hieno! Onneksi kentät kohta sulia ja päästään keskittymään liukastelun sijaan itse tekemiseen.
* Suunnitteilla kevääksi seuraamisen harjoittelua överihäiriöillä. Nyt jo aloitettu ja hauskaa on ollut, kun voi liiskata koiraa päin autoja, seiniä ja katulamppuja.
* Agihyppyjä tehty kotona sisällä. Hallilla käytiin pari kertaa tekemässä yhdet onnistuneet ja toiset aivan älyttömät treenit.
Muuta
* Käytiin vetolajitapahtumassa Hyvinkäällä. Samalla ihastuttiin Kickbikeen ja nyt odotellaan oman saapumista Suomeen.
* Osallistuttiin tv-kuvauksiin vetolajien merkeissä.
ihan mieletön tuo viimeinen kuva! melkein luulis että photoshopattu ;)
VastaaPoistaKoska kyse on mun kuvasta, voi luottavaisin mielin ajatella, ettei ole shopattu mitenkään. Ei näillä taidoilla!
PoistaHei! Titon ja sun elämää ja treenejä on tosi kiva seurata tääl blogissa ja on tehny monta kertaa mieli kommentoidakin. Nyt haluaisin kysyä noista käskysanoista, joista hieman tässä kirjoititkin. Jos jaksat nii oma postauskin vois olla kiva! Siinä voisit kertoa kaikki käskysanat mitä käytät ja mihinkin. Ja jos jollekin liikkeelle ei ole käskysanaa niin onko jokin kädenliike tai muu? Nämä mietityttävät itseäni kovasti, pitäiskö käyttää mahdollisimman vähän eri käskyjä vai olisiko kannattavampaa yrittää käyttää samaa sanaa monessa eri tilanteissa. Haluaisin vastauksen erityisesti siihen, että kun annat luvan titolle moikata toista koiraa tai ihmistä niin miten sen teet? Sanotko sille vain ole hyvä tms? Olen miettinyt mm. sitä että voiko vaikka käskyä "ole hyvä" käyttää luvan antamiseen syömisessä, autosta tuloon, vapaana liikkumiseen, muiden tervehtimiseen jne. Varmasti voi mutta huomasin oman koirani kanssa, että se hämmentyi kun sanoi olehyvä autosta pääsyyn, kun se oli tottunut liittämään käskyn ruoan saamiseen. Itse käytän omia käskysanoja perinteisten 'istu, maahan, tassu" sijaan, jotta sillä olisi eri käskyt kuin muilla koirilla ja sanat ei kärsisi niin paljon inflaatiota yms! Mutta joo, käskysanat siis kiinnostavat kovasti, olen ymmärtänyt ettet ole kaikkiin temppuihin oikein liittänytkään sanaa joten aina ihmettelen sitä että miten koira tietää mitä pyydät? Vai tarjoaako se kaikkea ennen kui osuu oikeaan?
VastaaPoistaKiitän jo etukäteen!
Hei ja kiitos kommentistasi!
PoistaKäskyjen/vihjeiden kanssa olen aivan onneton. Joskus mietin, miten tuo koira ei ole enempää sekaisin...
Minä pitän eniten asioiden opettamisesta. Minua kiehtoo, miten saan koiran tekemään asioita haluamallani tavalla. Toiminnon ja vihjeen liittäminen toisiinsa ei kiinnosta yhtään niin paljon, vaikka noista ärsykekontrollileikeistä voi tehdä hurjan kivoja ja mielenkiintoisia. Ärsykekontrolli on mielestäni hyvä opetuksen mittari. Toisin sanoen täällä rämmitään aika syvällä. Välillä päätän, ettei yhtään uutta asiaa opetella ennen kuin vanhoilla tempuilla on vihjeet. Tämä hieno lupaus kariutuu, kun seuraavan kerran otan naksuttimen käteen.
Titolla on ulos menemiseen käsky "ovesta". Tästä pidän kiinni, kun lähden kotiovesta rappuun ja rapusta ulos. Ulos ei saa tulla muilla sanoilla, ei myöskään vapautuksilla tai kutsuilla. Kynnystä ei saa myöskään ylittää, vaikka kiskon hihnasta.
Autossa ja veneessä käytän samaa käskyä. Autoon mennään käskyllä "autoon" tai joskus huomaan sanovani "hyphyp", mikä meinaa jonkin asian päälle hyppäämistä.
Ihmiset on tähän mennessä tervehditty "sano hei"-vihjeellä. Koirien luo saa mennä "leikkimään". Jos sanon "vapaa", Tito saa juosta itsekseen, mutta sillä ei ole lupa leikkiä muiden koirien kanssa. Tämän opetin jo ihan pienenä, koska pelkäsin, että yleisestä vapautuksesta lurjus luulee voivansa tehdä mitä vain eli myös mennä muiden koirien luo. Kun yhdistää kaksi koiraa, joille on opetettu "leikkimään" ja "vapaa" erikseen, ne voi päästää juoksemaan yhdessä. Molemmat tietävät kuitenkin, ettei toisesta saa kiinnostua, sitä ei saa pyytää leikkimään eikä saa tietenkään leikkiä. Saa juosta toisen ohi, saa nuuskia samaa puskaa, mutta muuten Millanisti - ei kontaktia. Tito voi juosta yhden koirakaverin kanssa vapaana, mutta niitä ei voi koskaan päästää "leikkimään", koska siitä seuraa hyvin todennäköisesti tappelu.
Suosittelen erottamaan käskyjä mahdollisimman paljon. Olen itsekin tässä parin vuoden aikana oppinut valtavasti vihjeiden tärkeydestä ja voi sitä määrää, mitä kaikkea voinkaan vielä oppia!
Hei!
PoistaMielenkiinnosta kyselisin, että miten olet opettanut "vapaa" ja "leikkimään" -vihjeet?
Moikka,
Poistanyt täytyy sanoa, että menee ihan muistelun puolelle. Tai oikeammin arvauksien puolelle. Opetuksesta on niin kamalan pitkä aika.
Ehkä Tito sisäisti käskyt ihan vain sillä, että niitä käytettiin johdonmukaisesti. Kun se oli pentu ja nähtiin muita koiria, joiden kanssa sai leikkiä, käytettiin sitä sanaa. Kun olimme puistossa itseksemme, annoin käskyn "vapaa". Jos jossain näkyi koira, sen näkemisestä palkattiin, mutta koskaan ei saanut mennä toisen koiran luokse. Koirien kanssa pääsi leikkimään vain jalkani vierestä katsekontaktilla ja oikealla vihjeellä. Parissa vuodessa menee jotain päähän asti.
Tiedän tosiaan vain yhden koiran, jolle on erotettu tämä sama erottelu. Silläkään ei ensin ollut ja omistaja ihmetteli, miksi käytän eri käskyjä. Kun kyseinen koira sitten lähti treenikentällä tavallisesta vapautuksesta toisen koiran luo, omistaja ymmärsi erottelun hyödyn.
Tito on kuitenkin vähän lurjus ja juuri tämän yhden koiran kanssa se tuntuu kiusaavan ihan tahallaan. Juoksee kuin raketti toisen vierestä, eikä toinen saa lähteä mukaan. Vastapainoksi se toinenkin koira joskus kirmaa ohi eikä Tito saa silloin tehdä elettäkään lähteäkseen mukaan.
Kaikki nämä asiat vaativat sen, että koiran kanssa on aktiivisesti läsnä lenkillä. Ja tietysti vaaditaan toistoja.