In the spring, at the end of the day, you should smell like dirt.

Vantaanjoki tulvii takapihalle ja vihreää näkyy kuivan ruohon seassa. Kaunis sunnuntai on syytä viettää ulkona - koirin tietysti. Jonna tuli Benkun ja Kaken kanssa rallaamaan meidän takapihalle. Jonna on siitä kiva, että hänen seurassaan voin täysin keskittyä siihen, miten teen Titon kanssa. Tiedän, että jos meidän eteneminen kestää "vähän" tavallista lenkkiä hitaammin, ei haittaa. Että kiitos Jonna, kun jaksoit siinä alussa odotella Pöyhöstä ja sen valmentajaa.

Ensin istuskeltiin penkill' ja seurasimme keväiseen säähän ulkoilemaan lähteneitä ihmisiä. Kaikki kävivät tekemässä u-käännöksen takapihan laidalla olevalla alikulkusillalla. Sinne ei ole asiaa ilman sukellusvarusteita.

Kun koirat alkoivat olla rentoja, päästettiin nuoriso leikkimään. Voihan kohiseva koski, Bea ja Tito juoksivat ensimmäisenä veteen niin, että vettä oli joka puolella. Tito teki nopean vesikampauksen ja sen jälkeen oli aika sytytellä viehkeä seuralainen juoksutunnelmiin. Takapihalle muodostuneen lammikon ympäri uudestaan ja uudestaan.

Välillä veivasin nuorille pallon menemään. Tito ei ole tottunut siihen, että joku voi ehtiä pallolle ensin ja alkuun Bea vei pallon nokan edestä. Tito sitten skarppasi ja pinkoi sellaisia spurtteja, että lempinimi sai vain vahvistusta. Muutenkin tämä yksi pallo ja kaksi koiraa toimi todella hyvin. Koirilla tuntui olevan selvät sävelet säännöistä eikä tarvinnut miettiä kärhämöitä.

Kun TB-parivaljakko oli juossut jonkun aikaa, päästettin Hivviö vapaaksi. Voi huwja, miten pientä otti päähän, kun toiset juoksivat lujempaa. Kova komennus, eikä sekään saanut toisia hidastamaan. Päivän ikimuistoisin hetki oli spurttaava Tito, jonka eteen ilmestyi pieni pentu. Tito teki sellaisen väistöliikkeen, että pennun korvat vain nousivat pystyyn ilmavirrasta. Tito jatkoi juoksemista ja pentu menojaan. Tuntui hurjan hyvältä nähdä, että Tito katsoi tarkasti törmäämästä pieneen. Kokemuksesta voin sanoa, että itsekin tekisin samaisen väistön niiden naskaleiden edessä. Joka tapauksessa tuli olo, että Titon voi tuon pennun kanssa päästää leikkimään ilman, että pentu joutuu törmäilyauton uhriksi.

Ensimmäisten leikkien jälkeen pidettiin huilitauko ja sen jälkeen laitettiin formulat uudestaan radalle. Tätä tehdään nyt lisää eli rauhoittumisen ja leikkimisen vuorottelua. Ja vielä Jonnan ottamia kuvia:

Ilmeellä