Hammaspeikko

Titohan on tuollainen alaleuaton suippokuono. Sivuprofiili on aika onneton, mutta minkäs teet. Pentuna kulmureita tuli väännettyä parin kuukauden ajan, kun meinasivat kasvaa ikeniin sisään. Vedin hampaita myös itsekseni pihdeillä irti ja lopulta legot kasvoivat oikeille paikoille. Toisella puolella on tosin yksi enemmän kuin toisella, mikä on haitannut lähinnä metallinoudossa. Titon pitää purra kapulaa todella kovaa, jottei se heilu, koska toisen puolen ylimääräinen hammas saa aikaan kapulan epätasapainon.

Totin hampaita olen vilkuillut aina välillä, hyvin ovat tipahdelleet ja pari olin napsinut itse pois. Vetoleikit Titon kanssa hoitavat suurimman osan irroituksista. Mutta ne kulmurit. Ovat olleet pirun tiukassa. Eivät ole hievahtaneet mihinkään, vaikka niitä on väännetty tässä parin viikon ajan oikein urakalla. En muuten olisi koskenut, mutta taas alkoivat alakulmurit painua ikeniin, joten pelailin vähän varman päälle. Toinen lähti pari päivää sitten, kun pojat leikkivät hurjia leikkejä pihalla. Mutta vasemmalla puolella ei vain tapahtunut mitään. Joten tänään otettiin pihdit käteen ja tadaa, nyt on rauha suussa. Vähän oli sottaista hommaa, mutta on näitä ennenkin vedetty. Jos olisi mennyt vetäminen mönkään, olisin kiikuttanut Hotin huomenna viereiselle eläinlääkärille, mutta ei tarvinnut.