Vesileikkejä

Tänään vietettiin päivä saaressa Jonnan sekä Kaakon ja Bean kanssa. Omat pojat olivat tietysti myös mukana. Totti kuolasi aivan kamalasti automatkalla, mutta ei puklannut. Jes!

Harmaassa säässä odoteltiin isää, joka oli tulossa hakemaan meidät. Laitoin pojat totutusti yhteen laiturin pollariin kiinni. Siinä olivat ja Jonnan kanssa jotain juteltiin. Kerran Totti kävi hyyvin lähellä reunaa ja tarrasin siihen kiinni, että onko ihan hölmö. Naureskelin, että eipä se haittaisi, jos tipahtaisi. Totilla kun on joustava talutin, se oli enemmänkin benjihyppy. Boing ja pentu olisi takaisin laiturilla. Eihän se jousto tietenkään oikeasti niin toimisi... Ja LOISKIS! Totti tipahti metrin alas ja mereen. Heittäydyin laiturille vatsalleni ja talutinta pitkin sain valjaista kiinni. Ei muuta kuin repimään pentua ylös. Voi, miten se tärisikään! Kylmä ja vähän taisi pieni pelästyäkin. Autosta haettiin pyyhe ja käärin Totin siihen niin hyvin kuin taisin. Rutistin hytisevää pentua ja en voinut kuin nauraa. Että on tällä lapsella epäonnea aina matkassa.

Muutama tunti rämmittiin saaren metsissä ja koirat saivat taiteilla luonnon omalla agilitykentällä parhaansa mukaan. Itse tykkään liikuttaa koiria metsissä sen vuoksi, etteivät nopeudet nouse liian suuriksi ja sitä kautta törmäykset liian voimakkaiksi. Metsissä koirien pitää ihan tosissaan skarpata ja miettiä, minne ne räpylänsä asettavat sen sijaan, että juoksisivat päättöminä pitkin peltoja. Talvella moottorikelkan vierellä juoksuttaminen onkin sitten jo toinen juttu...

Koirat kävivät kahlailemassa, kaivoivat kuoppia ja painivat, kun pysähdyttiin. Eli juniorit painivat. Bea hömppäili omiaan ja Titolla oli Bounzer eli ei siitä sen enempää. Eteläpuolen kallioilla ei käyty kuin ylhäällä katsomassa maisemat. Itse kallioille ei menty, koska oli niin liukasta, että koirat olisi pian kannettu paareilla pois.

Kotimatkalla Totti meinasi nukahtaa jo veneeseen ja autossa silmäluomet olivat jo liian painavat. Ei oksuja!
Kotosalla Totti sai ensimmäistä kertaa BOT-loimen niskaansa ja se yritti heittää parit kuperkeikat alkuun. Sen jälkeen kävi nukkumaan ja uni on maistunutkin hyvin. Niin kuin ruokakin.

Jonnan blogissa on kolme videota, jotka on otettu päivällä. Totin ja Kaakon paineissa näkee jo selvästi Totin väsymisen, mutta kaikesta huolimatta on painittava.
Ja kuvat ovat tietysti myös Jonnan ottamia.