sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Walking in the Air




We’re walking in the air
We’re floating in the moonlit sky
The people far below are sleeping as we fly

I´m holding very tight
I’m riding in the midnight blue
I’m finding I can fly so high above with you

Far across the world
The villages go by like dreams
The rivers and the hills
The forests and the streams

Children gaze open mouth
Taken by surprise
Nobody down below believes their eyes

We’re surfing in the air
We’re swimming in the frozen sky
We’re drifting over icy mountains floating by

Suddenly swooping low on an ocean deep
Rousing up a mighty monster from his sleep

We’re walking in the air
We’re floating in the midnight sky
And everyone who sees us greets us as we fly

- Howard Blake

Tito nukkuu. Taitaa nähdä unia, koska suupielet nykivät ja tassut vipeltävät välillä hurjaa vauhtia. Muutama ulvahduskin kuuluu silloin, kun meno on kovimmillaan. Ehkä se kertaa viikon vetotreenejä. Tällä viikolla ladulla on käyty neljä kertaa ja tahti vain kiihtyy.

Olemme käyneet nyt kolmessa eri paikassa treenaamassa. Paloheinään mennään isommalla porukalla, mutta muuten pysytellään täällä kotikulmilla. Paloheinä ei jostain syystä sytytä vieläkään. Parhaat vedot Tito vetää Varjon kanssa, koska kyseinen pari pelaa parhaiten yhteen. Lähdöt ovat tällä parivaljakolla raivoisia. Huutoa, kiljuntaa ja tempomista on kuin hiskivaljakolla ainakin. Hauskinta on se, että koirat voi päästää purkamaan raivoaan siihen vetämiseen. Eilen tosin täytyi ottaa lähtöihin vähän hallintaa, koska muuten Titon ja Varjon kanssa voi olla pieniä lähtöongelmia parin kuukauden kuluttua.

Tässä vähän syntyneitä ajatuksia käydyn kymmenen lenkin jälkeen. Kalenterissa ainakin luki, että vasta kymmenen lenkkiä takana. Pian on moninkertaisesti, koska kunnon kasvaessa lenkkejä voi vetää useammin ja pidemmillä etapeilla. Tavoitteeni on, että Tito vetäisi alusta loppuun kovaa. Ravailu ei ole siis sallittua, koska en tähtää pitkiin matkoihin, vaan esimerkiksi 4 km:n sprintteihin. Tällä hetkellä olisi kahdet kisat tiedossa. Toiset tosin ehkä romuttuvat, koska aisaparin juoksut saattavat olla samoihin aikoihin. Nartut.

Jotta koirien päässä pysyisi ajatus, että kovaa mennään, treenaamista on vähän mietittykin. Kun treenaamme TV:n kanssa, pidetään etappien välissä vaihtelevia taukoja 5-15 min. Koirat ehtivät kerätä näin seuraavaan lähtöön uutta raivoa ja vetävät taas koko matkan kovaa. Yksi etappi on pituudeltaan noin 1,4 km ja näitä on menty tähän mennessä kolme kertaa yksien treenien aikana eli yhteensä 4,2 km. Eilen koirat menivät ensimmäisen etapin kahta henkilöä vetäen. Seuraavat kaksi etappia sitten vain yhtä henkilöä. Näin koirat purkavat suurimman piikkinsä kahden ihmisen vetämiseen. Kun tämän jälkeen lastin paino tippuu puoleen, voi vetää edelleen täysiä, koska kelkkahan tulee kevyenä perässä.

Seuraavaksi aletaan pidentää matkoja niin, että ensimmäinen etappi on pidempi ja kaksi seuraavaa vähän lyhyempiä. Tarkkana pitää olla etappien pituuksien lisäksi myös pysäytyspaikkojen kanssa. Jos koirat pysäyttää useamman kerran samassa kohdassa, ne alkavat hidastella siinä jatkossa. Huomattiin eilen, mutta tämä korjaantui ihan sillä, että välillä pysäytys tulee aikaisemmin ja välillä taas pitääkin mennä aikaisempaa pidemmälle.

Tito on vetänyt nyt muutaman eri koiran kyljessä, edessä tai takana. Torstaina sai olla yhden etapin yksin johtamassa kahta muuta koiraa, mikä sujui upeasti. Ei vilkuillut taakse ja painoi menemään. Näitä johtamisharjoituksia tehdään alkuun lyhyehköillä matkoilla, jottei koiralle ehdi tulla kavereita ikävä.

Tässä liikkuvaa kuvaa tämän päivän pulkkailusta!

Kiitos taas Jonnalle materiaalista.

8 kommenttia:

  1. Mun lemppari oli tänään se hiihtäjämies, joka katto kun sä lähdit Titon kanssa painelemaan. Se katto teijän perään ja hämmästeli vaan, että "Miten voi yksi koira vetää noi lujaa?!"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helposti, kun sisällä puhisee Markus Pöyhönen!

      Poista
  2. Oi vitsi, onpas mahtavan näköistä! Mahtaa olla hauskaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa ja hauskaa tuo on! Jos vain mahdollisuus löytyy, suosittelen kokeilemaan. :)

      Poista
  3. Löysinpäs taas tieni sun blogiin.. näitä postauksia on kiva lukea :) Paloheinän latu taitaa olla ihan vaan tasainen (?) Jos Ohkolan kisoihin meinaatte, niin kannattaa treenata myös mäkiä! Heti lähtösuoran jälkeen tulee ylämäki. Ei onneksi hirmuisen jyrkkä, mutta pitkä. Muakin kiinnostaisi tuo kelkka, kun murtsikkataidot on kovin heikot. Terkuin Tuija & Utu.

    VastaaPoista
  4. Sun on ihan pakko tulla täällä käymään. Ota Ritalle sopivat valjaat mukaan. Haluan nähdä miten se vetää, jos vaikka menis ihan Titonkin kanssa.

    VastaaPoista
  5. Tulikohan mun viesti jo? Eli siis, tuu tänne meille käymään. Meillä on täällä 2,4 km lenkki pellon ympäri ja olis siistii nähdä miten Rita vetäis tollasta vekotinta. Eli valjaat mukaan, kun mulla ei ole. Jos vaikka vetäis Titon kanssa yhdessä olis tosi siistii. Voin mennä ite edellä mönkkärillä niin varmasti on hyvä jänis edellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mee mentäis sun mönkkärin ohi! Mutta tietysti tullaan. Tito voi vaikka vetää mut Kiikalaan, jos ei muuta kyytiä keksitä. ;)

      Poista