maanantai 16. toukokuuta 2011

Vihdoinkin agilitya!

Vuokrasin avaimen agilitykentälle toukokuun alussa. Nyt on takana 3 kertaa kentällä ja hauskaa on ollut. Varmasti olisi syytä mennä ihan ohjattuunkin ryhmään, mutta pitäisi löytyä kurssi, jossa käytettäisiin edes jonkin verran koulutustapoja, joista itse pidän.

Ensimmäisellä kerralla otin putkea, keppejä, siivekkeiden kiertoa ja vielä putkea. Otin aina yhtä asiaa kerrallaan ja sen jälkeen Tito sai odottaa hetken kentän laidalla. Tauko siis eri esteiden välillä.
Putken lyttäsin kasaan ja otin Titon kentälle. Menin seisomaan putken luokse ja odotin. Tito juoksi putkesta läpi ja sai vetoleikin palkaksi. Näitä tein muutaman ja kasvatin vähän omaa etäisyyttä. Sinne se otus aina juoksi. Putkea sai nopeasti pidentää ja vauhti vain kasvoi. Alkutalvesta Tito pääsi tutustumaan kolme kertaa putkeen hallissa, joten putki ei ollut nyt täysin vieras.

Keppejä harjoiteltiin jo syksyllä. Olen opettanut keppejä 2x2 -menetelmällä. Syksyllä en voinut kuitenkaan jatkaa keppien opettamista, koska Tito oli vielä niin nuori. Silloin opeteltiin keppien lähestymistä eri suunnista ja juostiin vain keppiparien läpi. Mutkalle ei vielä tarvinnut vääntyä. Nytkin olen edennyt hissukseen. Mikäs kiire tässä on täyteen keppiriviin. Tärkeämpää minulle on, että tuo osaa hakea ja edetä itsenäisesti.

Siivekkeiden kierto on tuttu juttu. Onhan puita tullut kierrettyä niin paljon kuin vain on jaksettu. Ei meillä mitkään hienot ohjauskuviot ole hallussa, mutta sanoisin, että ihan hyvät perusteet.

Putkea vielä lopuksi ja nyt mentiin jo pitkällä putkella. Vähän kokeiltiin U-mutkaa ja hienoa oli huomata, että ainakaan tällä hetkellä Tito ei häiriinny minun liikkumisestani lainkaan. Voin juosta ristiin rastiin ja Tito juoksee tasan sinne putkeen.

Kentän vieressä on meri ja kuumina päivinä on ollut helpottavaa, kun Tito on päässyt ennen ja jälkeen liitelyn uimaan.

Kahtena muuna kertana on jatkettu putken harjoittelua. Etäisyyksiä, lähestymiskulmia, mutkia ja muuta.
Kepit mennään täysillä, mutta edelleenkään ei tarvitse vääntyillä muualla kuin sisäänmenossa. Tito on koko ajan mennyt kepit kovaa, mutta löytyihän sieltä lisää vauhtia, kun keppien jälkeen lisättiin putki.
Pöytää harjoiteltiin kotona sängynaluslaatikolla ennen kentälle menemistä. Tito osaa juosta laatikon päälle ja tipahtaa heti makaamaan ilman erityistä käskyä. Kokeiltiin kentällä minien pöydällä ja näytti lupaavalta. Hauskaa oli, kun heittäessäni lelun maahan palkaksi, Tito hyppäsi lelun kanssa pöydälle takaisin ja halusi vetoleikit pöydän päällä. That's my boy!

Kuonokosketusta on harjoiteltu kotona, mutta se ei ole vielä siinä vaiheessa, että lähtisin siirtämään rappusille tai esteille. Kaikki aikanaan. Keinulla tehdään seuraavalla kerralla BANG-leikkejä. Toki niitä on tehty syksylläkin, mutta nyt kokeillaan ihan oikealla keinulla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti