perjantai 28. tammikuuta 2011

Malta mielesi, Nova

Tito on kohta 8 kuukautta vanha. Painoa tällä 35-viikkoisella on 19,4 kg.

Olen koko ajan tiedostanut, että olen sekoittanut tuon Juniorin päätä, kun se himputin ärsykekontrolli on jäänyt. Uusia asioita on opeteltu, mutta mistä ihmeestä pieni mieli voisi tietää, mitä siltä halutaan. Kuperkeikkaa, volttia ja yhdellä tassulla seisomista tarjoaa, mutta ei kelpaa. Koira turhautuu ja menee hetki, että pääsee jujusta kiinni.

Miksi sitten olen näin tehnyt? Koska on niin kiva vain opettaa! On kivaa ja hauskaa, kun koira tekee erilaisia juttuja. Itselle tulee ideoita koko ajan ja niitä pitää päästä heti kokeilemaan. Koiran mielenrauhan kustannuksella. Voiko olla itsekkäämpää..?

Tämän pohdiskelun seurauksena olen parin viimeisen viikon aikana keskittynyt vain muutamaan asiaan. Perusasento, eteen tuleminen, seuraaminen ja maahan meneminen. Hyvä on, eilen harjoiteltiin etutassuilla seisomista. Shhh...

Kun sain otettua itseäni vähän tiukemmin niskasta kiinni, sain omin silmin huomata, mitä tapahtuu. Jos odotan vain, Tito käy maahan. Sisällä tai ulkona - sama juttu. Nyt käsky tähän seiso-maahan -liikkeeseen -> ärsykekontrolli ja se olisi siinä.

4 kommenttia:

  1. Haa, teille on vihdoin tullut KÄSKYSANOJA!
    Tämähän on melkein juhlan paikka. :D

    VastaaPoista
  2. Ihan kuin joku vinoilisi täällä. Krhm. :D

    VastaaPoista
  3. Moi. Terveisiä vaan kanakurssi II:lta jossa harjoittelimme aamusta iltaan juurikin tuota ärsykekontrollia. Jotenkin teoriassa tuntu suht selvältä ja loogiselta, mutta käytäntö, apua, ei ollukaan ihan niin helppoa. Kolme päivää meni ennenkuin mulla alkoi homma sujua, mutta täytyy sanoa, että nuo kolme päivää opetti kyllä hurjasti ilmiöstä ärsykekontrolli. Ja tietty myös siitä kuinka tärkeää on oikeasti miettiä ja suunnitella harjoitus ennenkuin tekee yhtään mitään. Mulla on vähän sellanen hätänen luonne ja tuo suunnittelu tuppaa helposti jäämään ja mitä siitä seuraa. Joutuu tekemään enempi töitä, kun suunnitellen olis päässy vähemmällä. Ärsykekontrolli on vaikeaa, mutta toisaalta tosi palkitsevaa. Pitää vaan ottaa itseä niskasta kiinni ja alkaa harjoittelemaan sekä pitämään päiväkirjaa siitä miten homma etenee.

    VastaaPoista
  4. Päivi: Pitää joskus päästä niitä kanoja kouluttamaan. Lampaitakin olisi kiva kokeilla.

    Tuntuu tosiaan siltä, että asian opettaminen on liikkeet/asian helpoin osa. Ärsykekontrolli on sitten se, mikä tuo haastetta.

    VastaaPoista