Tänään käytiin tekemässä pidempää taivalta jäällä. Ei mikään pieni lammikko tämä järvi, jonka rannassa ollaan. Jatkuu joka suuntaan niin pitkälle kuin silmä kantaa. Suunnitelmissa oli ottaa sparkki jo tänään käyttöön, mutta märkää ja tahmeaa lunta tulee taivaalta niin paljon, että eipä lähdetty noin raskaaseen keliin kokeilemaan. Ennusteiden mukaan pitäisi viiletä alkuviikosta, joten sitä odotellaan.
Avanto saatiin tehtyä! Tito ja Totti olivat jatkuvasti tunkemassa keppejä ja lelujaan sahausuraan eli niistä ei ollut apua. Hirveä urakka oli sahata, kun jäätä puoli metriä. Kepo sahasi isoimman osan, minä osan ja puhdistin avannon ylimääräisestä lumesta lopulta. Nyt on sauna lämpiämässä ja kohta päästään avantoon.
Koirat otin äsken sisälle sulamaan. Uni näyttäisi maistuvan eikä ihme, kun ovat päivän juosseet upottavassa hangessa. Ai niin, tehtiinhän me lumikoirakin tänään. Tito toimi loistavasti mallina. Niin kuin näin:
Kylmättää jo pelkkä ajatus avannosta! :D Minua ei sellaiseen saisi - ei ainakaan elävänä. Hauska lumikoira teillä. Ja ihan mahtavan luottavainen. Kyllä kateeksi käy! Tuohon luottamukseen, kun itsekin vielä pääsisin.
VastaaPoistaSiihen tottuu. Tai noh, sitä oppii suhtautumaan siihen eri tavalla, kun käy usein. Mutta esimerkiksi eilen kävin uimassa meressä jäiden seassa ja huusin laiturilla odottavalle Kepolle, että en tykkää yhtään ja oikeastaan vihaan koko hommaa. Viisi minuuttia myöhemmin also me: "Aaah, ihana olo." :D :D
Poista