Harhoja ja itkua

Totti on kotiutunut hammasleikkauksestaan. Ylhäältä on poistettu onnistuneesti M1 eli toisiksi viimeinen hammas. Aukko on aivan jäätävän kokoinen. Aivan kuin hammas olisi kauhaistu lapiolla pois. Eläinlääkäri sanoikin, että hän oli yllättynyt hampaan suuruudesta. Niin, sirolla 25-kiloisella Totilla ei ole mitään pikkulegoja. Iso koira vaatii ison purukaluston.

Kun puhuin eläinlääkärin kanssa puhelimessa kuulin "lankoja pitkin" ulvonnan, jonka nyt osaan tunnistaa Totin ulvomiseksi. Aikaisemmin Totti ulvoi puoli vuotta sitten ollessaan samassa paikassa hammasleikkauksessa. Kuulemma lääkkeet ovat niin tujut, että koira näkee pieniä vihreitä miehiä...

Kävelin Totin kanssa rauhassa kotiin. Se oli varsin erikoinen
kävely. Totti katsoi koko ajan ympärilleen kuin olisi ensimmäistä kertaa nähnyt bussin, toisen koiran, auton, puun, lyhtypylvään, kiven, talon ja kaiken. Se pysähteli ja kävei huojuvasti istumaan, kun täytyi ihmetellä kaikkea. Odottelin ja jatkettiin, kun Totti oli prosessoinut kokemansa.

Kotona alkoi valitus. Totti itki ja itki. Ei löytänyt sopivaa paikkaa ja itki lisää. Lopulta annoin lisää kipulääkettä, koska otus oli niin surkeana. Nyt Totti nukkuu. Toivotaan, että leikkauksesta toipuminen sujuu yhtä hyvin kuin viimeksi.