torstai 6. lokakuuta 2016

Pala kurkussa


Totti on tällä hetkellä hammaslääkärissä. Kävimme tarkastuksessa tiistaina ja kuten olin ajatellutkin, pois vaan vaurioituneet hampaat.

Juteltiin vähän eri vaihtoehdoistakin, mutta minua ei kiinnostanut juurihoidot, erilaiset paikat ja muotit. Niitä olisi voinut harkita, jos Totti olisi purukoira, poliisikoira tai muu sellainen, joka oikeasti tarvitsee kulmureita enemmän.

Vetoleikeistä tulee hampaisen poiston myötä kuulemma toispuoleisia, koska toisen puolen pito on jatkossa heikompi. Mietin, ettei ehkä ole hirveän iso asia meillä, koska Totin kanssa leikkiessä aktiivisuus on sen säädeltävissä. Minä en sitä riepota ja rymyytä puolelta toiselle. Enemmän se on Totista lähtöisin olevaa vetämistä ja minun joko vastustamista ja myötäilemistä. Parasta Totille tuntuu olevan sen lelun pitäminen suussa samalla, kun se saa olla puoliksi sylissäni. Siihen ei paljon hampaita tarvita.

Rakkauspakkaus

Totti sai takareiteen ensimmäisen rauhoitteen ja sillä meni kymmenisen minuuttia, kun lattialle lösähtäminen oli väistämätöntä. Silittelin sitä ja otin vähän löysää kieltä ulos. Se jää muuten niin ruttuun hampaiden taakse.

Kun Totti oli lähes unessa, aloin nostaa sitä lattialta pöydälle. Tunsin miten kurkkuuni nousi pala ja sisälläni kuohahti. Olen nostanut samalla tavalla koiran ennenkin. Se koira oli Rami, ensimmäinen koirani. Ja silloin olin tehnyt juuri ison päätöksen Maailman Parhaimman Koiran lopettamisesta. Kuolleen koiran nostaminen lattialta tuntui ikuisuudelta. Samalla toivoin Ramin jotenkin reagoivan, mutta se oli vain raskas ja veltto. Muistan, miten kannoin Ramia pitkää käytävän pitkin. En kuullut mitään ja näkökenttäni oli sumea. Tunsin, miten kaikki voimani valuivat pois. Kannoin vain, koska muusta en tiennyt.

Nyt nostin Totin pöydälle, ja sen päälle laitettiin pyyhe vähän lämmittämään. Kieltä otettiin pikkuisen lisää ulos ja samalla asetettiin lisähappi kuonolle.

Silitin ja juttelin kauniita sanoja Totille. Lähdin kotiin, koska operaatio saattaisi kestää kolmekin tuntia. Sinne se jäi pöydälle nukkumaan. Rakas Totti.




2 kommenttia:

  1. Huh, täällä tulee kyyneleet silmiin kun lukee tällasia tekstejä. 😪 Rami ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. I know. Nää on mulle aina hurjan voimakkaita tunteita herättäviä kokemuksia. <3 <3

      Poista