tiistai 10. marraskuuta 2015

Juoksulenkkejä ja vähemmän kauniita liha-aterioita

Tässä on ollut parikin vapaapäivää nyt perätysten ja olen kirjoitustöiden lomassa ehtinyt ulkoilemaan koirien kanssa enemmän. Kolmena päivänä olemme käyneet juoksemassa ja kyllä onkin ollut kivaa. Sunnuntaina polvien sivut alkoivat kuitenkin kipuilla jo vartin jälkeen, mikä otti päähän aika tavalla. Samanlaista kipua tuli Midnight Runin kymmenen kilometrin juoksulla vasta loppupäässä.

Eilen juokseminen oli tuskaa jo melkein heti ensimmäisillä askelilla. Harmittelin tätä ja tänään vaihdoin juoksutekniikan takaisin kesäiseen päkijäjuoksemiseen. Tadaa, johan alkoivat kivut helpottaa! Päkijöillä juokseminen eli ns. paljasjalkajuoksu on jonkin verran raskaampaa. Vai johtuuko se vain eri lihaksien käyttämisestä?

Tänään tuli siis parempi fiilis ja näillä jatketaan. Lenkin jälkeen koirat saivat liha-ateriat, jotka sisälsivät heppaa ja lisiä. Tässä raaka totuus koirien ruokkimisen kauneudesta.


Yhteistyössä: Taikamuona

Otetaan liha pakkasesta ja hakataan siitä sopiva pala,
jos ei sulateta koko määrää kerralla.

Hyvältä näyttää!

Lihamurikka kulhoon ja sulamaan.

Sekoitetaan lisät ja lisätään vesi, jos tarve turvottaa.

Sotketaan lisistä ällöttävä mössö.

Otetaan sulanut liha...

...ja sekoitetaan siihen lisät.
Sekoitetaan ja ihaillaan lopputulosta.
Tänään syötiin Taikamuonan HepoKarskia ja ai että, kyllä kelpasi poikien. Ei jänteitä ja rustoja. Ei epämääräiseksi jauhettua mössöä. Ihan kunnon lihanpaloja koko paketti täynnä. Kupit kolisivat ja näytti hyvin maistuvan. Pojat tykkäävät aina, jos kupissa on paloja pelkän mössän sijaan. Saavat käyttää hampaitaankin eikä tarvitse vain nuolla kuppia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti