lauantai 12. helmikuuta 2011

"On niin helppoo olla onnellinen..."

Tiesittekö, että muutin hieman alle vuosi sitten tulevan pennun vuoksi? Asuin ennestään mukavalla seudulla - lähellä oli metsiä, kallioita, rantoja, puistoja ja talvisin jäitä, joilla tallustella. Hyvät etäisyydet sivistykseen sekä vanhempieni luokse saareen. Bussipysäkki oven edessä. Asunto oli oikein passeli - siisti ja remontoitu juuri ennen minua. Parveke ja pakastin puuttuivat, mutta pärjäsin hyvin ilman.

Asuntoon ei kuitenkaan saanut ottaa koiraa. Ramin sain ottaa, kun esitin asian oikein. Pennun ottamista asuntoon en eds ehdottanut. Asunnossa oli kaikki uusittu: attiat, seinät, ikkunat, keittiö jne. Oli aika muuttaa. Onnea matkassa ja vasta rakennetusta talosta löytyi uusi kotini. Parvekkeellinen tilava yksiö. Kylpyhuonekin n. 3-4 kertaa aiemman kokoinen. Nyt puuttuu kylpyamme, mutta olen juuri ja juuri selvinnyt ilman.

Parasta tällä hetkellä? Metsät, puistot, joki, koski, rannat, pellot ja kaikki muukin ympäriltä löytyvä. Talon toiselta puolelta pääsee helposti metsään ja toiselta puolelta puistoon. Pienen kävelymatkan päästä löytyy ensimmäinen niitty. Parikymmentä minuuttia luonnonsuojelualueen laitaa pitkin ja päästään pelloille. Jep, minä pidän ja taitaa Titokin nauttia.

Tänään töiden jälkeen mentiin ensimmäistä kertaa paikallisille jäille. Lähellä pauhaava koski ja sen aiheuttamat virtaukset arvelluttavat. Kyllä minulta naskalit löytyy, mutta en ole ihan varma, mistä... Jäälle siis mentiin nauttimaan auringosta ja tuulesta.




 





9 kommenttia:

  1. Siis onko sulla vielä Ramia?

    VastaaPoista
  2. Rami on edelleen hengissä. Täyttää ensi kuussa 15 vuotta. Viettelee kuitenkin eläkepäiviään vanhempieni luona saaressa. Saa olla vapaana päivät pitkät ulkona. Isä tekee ulkotöitä ja Rami on mukana. Juoksentelee jäällä, kun äiti hakee postin mantereelta. Isä tekee Ramin kanssa temppuja, jottei dementia iske. :)

    VastaaPoista
  3. Nova ole varovainen jäiden kanssa. Just vähän aikaa yks tutun tuttu putos jäihin paikassa, jossa yleensä on vahva jää.

    VastaaPoista
  4. Olen varovainen. Kuljin vain paikoissa, joissa meni tuoreet jäljet. Jäällä oli myös paljon muita ihmisiä. Yksinäni en lähde tuntemattomille jäille.

    VastaaPoista
  5. Hei Nova,

    olemme Saga-bortsun kanssa muuttaneet teidän lähelle. Ollaan pari kertaa nähty teidät kauempaa lenkillä (en ole halunnut häiritä, kun olet treenannut Titoa) ja löysin sattumalta tämän blogin. Saga on sellainen lähes valkoinen ja lyhytkarvainen, joten sitä ei aina tunnista bordercollieksi. Meillä ei ole vielä lenkkiseuraa uudessa paikassa, kiinnostaisiko teitä lähteä joku päivä kävelylle?

    Terveisin, Saila

    VastaaPoista
  6. Heips!

    Olen aina niin keskittynyt tuohon otukseen, etten huomaisi talon kaatumista vieressäni. :D

    Ehdottomasti olen kiinnostunut yhteislenkistä! Lähetä vaikka s-postia osoitteeseen:
    nova.vdende@gmail.com niin voidaan sopia tapaamisesta.

    VastaaPoista
  7. Tito kiittää ja kumartaa. :)

    VastaaPoista
  8. Vitsit miten mahtavilta kuullostavat maastot niin edellisen kuin nykyisen kotinne lähellä! Me asutaan selkeästi väärässä kaupungissa tai ainakin väärällä alueella, kun ei tuommoisia mahtavuuksia saa kuvittelemallakaan aikaan.

    Mukavaa kevään odotusta!

    Lotta

    VastaaPoista