keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Not busy – just productive!

Lomaa on mennyt vasta neljä päivää ja työt ovat jo hämärä muisto. On ollut isän yllätyssynttäriä laskuvarjohypyn merkeissä (äitikin hyppäsi!), entisen työtoverin kanssa vierailua heppatalleilla, tolkuttoman metsämansikkamäärän keräämistä, treenaamista, tutun koiran puolesta huolestumista Viikin eläinlääketieteellisessä, agilitytreeniä, mökkipihan siivoamista, patikoinnin suunnittelua, kirjoittamista, koulujuttujen suunnittelua ja onhan näitä.

Paimenlauma
Tänään tehtiin patikoinnin suhteen aivan fantastinen harppaus eteenpäin, siitä myöhemmin lisää. Olen alkanut kallistua vahvasti Jäämeren puolelle eli näyttäisi siltä, että sinne ollaan suuntaamassa. 

Huomenna menen sovittamaan Totille reppua ja varmistan, että Titon reppu on edelleen sopiva. Vähitellen alkavat valmistelut käydä toteen!

Ennen reissua täytyy kuitenkin treenata Titon kanssa vähän temppuja, koska sitä pyydettiin Porvooseen kesätorille esiintymään. Sanoin #JOO eli sinne mennään. 

Aamulla myös huomasin, että minut oli lisätty johonkin agilitykisaajien keskusteluryhmään. Nauroin katketakseni ja kirjoitin, että en taida kuulua kyseiseen ryhmään kutienkaan. Olin ilmeisesti väärässä, koska minulle ilmoitettiin, että kisat olisi noin kuukauden kuluttua. Vastasin, että Tito ei osaa kaikkia esteitä, takana on taas luvaton tauko eikä meillä ole lisenssiäkään. Kuulemma mikään näistä ei riittänyt syyksi olla osallistumatta. Joten kokeillaan nyt sitten! Paineita en ole osannut ottaa vielä, mutta kyllä me Titon kanssa käytiin kentällä tänään pyörähtämässä. Puomia tehtiin matalana, koska aaaagrh ja keppejä useista eri kulmista ja häiriöillä.

Nyt tein ensimmäistä kertaa niin, että tungin putken suun ihan keppien alkuun kiinni. Oikein siihen tyrkylle. Mutta Tito ei mennyt lankaan. Hieno, poika! Puomia tehtiin matalana siis sen vuoksi, että hiiidas on kerta kaikkiaan. Mutta kyllä se sieltä alkoi tulla. Kun putkesta sai mennä puomille ja sen jälkeen uuteen putkeen. Vaikka Tito ei olekaan koskaan ollut mikään putkihullu. Se menee putkeen samalla innolla kuin renkaalle tai kepeille. Ei se sinkoa putkeen laput silmillä kaiken muun unohtaen. Luojan kiitos. Koska on minulla toinenkin koira. Ja Totti sinkoaa minne vain laput silmillä. 

Tänään Totti ei tullut mukaan, koska sillä on vesihäntä. Tietysti. Koska Totti. Joten se ottaa muutaman päivän lepoa ja lämpöä. Itku pitkistä uinneista!

Totilla on vesihäntä



Titolla on tilanne päällä...

4 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Älä kysy noin henkilökohtaisia kysymyksiä?! *naur*
      En mä edes tiedä. Mulle vaan kerrottiin, että on kisat. Kai ne tässä pääkaupunkiseudulla on. Eikä ollut yksilö vaan joukkuekisa. Ja piti saada yksi maxi jostain. Ja sen vuoksi Tito. Kyllä mä keksi vielä vaikka katkaista siltä jalan, jottei tarvitse mennä... ;D

      Poista
    2. Eli varmaan piirinmestaruudet :-). Etkä katko siltä kinttuja vaan meet kisaamaan. Te osaatte kyllä.

      Poista
  2. Voi Totti! Taas! :D Muistahan sitten pakata sinne patikkaretkelle mukaan rinkan verran ensiaputarpeita - ihan perinteisistä haavansidontatarpeista kipsaus ja lastoitusvälineisiin! Ehkä kannattas myös tuommonen defibrillaattori (koirakokoa!) ja tippaletku ottaa matkaan. :D
    Ai vitsi! Minäkin haluaisin jäämerenrantaan! Koko kesä mennyt täällä kaupungin pölyssä ja saastassa.

    VastaaPoista