Kovin eri kokoisten koirien yhdistäminen ei toimi yleensä ihan jo sen takia, että pienemmät koirat joutuvat tekemään huomattavasti suuremman työn pysyäkseen mukana - etenkin, kun vaatimus on pitää liinat kireinä.
Toisaalta samaa kokoluokaa olevienkaan koirien yhdistäminen ei ole ihan pala kakkua.
Jos juoksutyylit poikkeavat toisistaan paljon, yhteisen rytmin löytäminen voi olla kiven alla. Rytmin löytämisen avuksi voi säätää vetoliinojen ja seisinkien pituuksia, mutta aina sekään ei auta.
Pariksi ei kannata yhdistää ihan heti myöskään koiria, jotka eivät tule toistensa kanssa toimeen. Etenkään, jos koirat kuumuvat suhteettoman paljon vedosta ja tuppaavat kääntämään sen lähimpään kohteeseen. Toki koirien korkea työmoraali ja tehtävän ymmärtäminen voivat mahdollistaa yhdessä vetämisen. Veto voi sujua erittäin hyvin, kun koirilla on yhtä hyvä käsitys siitä, mitä ollaan tekemässä.
Tahot, jotka treenaavat koiria ihan kunnon valjakoihin, antavat kokeneiden koirien hoitaa nuorien koirien koulutuksen. Kun nuori koira isketään konkareiden matkaan, oppi menee nopeasti perille. Eihän sitä viitsi innokkaiden, vanhempien koirien kanssa maleksia. Into tarttuu ja käskyt tulevat tutuiksi kertaheitolla. Kun omistaa yhden tai pari koiraa ja aloittaa vetoharrastuksen aivan alkutekijöistä, edellä mainittu ei ole kovin usein mahdollista. Tokihan oman koiran voi lykätä jonkun tutun valjakkoon, mutta löytyykö kaikilta tuttuja, joilla on huskyfarmi takapihalla?
Pääsemme siis siihen, että opetamme oman keltakuonomme itse vetämään. Jos emme keksi itse keinoja, etsimme tarvittavan tiedon käsiimme tai lähdemme kokeilemisen kautta liikkeelle. Yksi vie lelun tai namikipon tien päähän, toinen juoksee koiran vierellä kannustaen vetämään, kolmas yrittää saada jonkun muun houkuttelemaan, neljäs käyttää hyväkseen sheippaamista, viides heittää koiralle houkuttimia, kuudes valjastaa koiransa ja toivoo parasta. Ja näiden kuuden jälkeen tule korillinen muita keinoja. Osa toimii, osa ei. Toisilla toimii, toisilla ei.
Jossain vaiheessa tulee tarve tai halu yhdistää koiria. Naapurin Sesse harrastaa vetohommia myös, joten eiköhän yhdistetä. Pian selviää, että Sessellä on aivan eri käskyt kuin omalla koiralla. Se on opetettu odottamaan lähtöä aivan eri tavalla kuin oma koira. Sessen kanssa ei olla ehkä koskaan tehty ohituksia vedossa. Sesse ei ole välttämättä ihan varma tehtävästä ja saattaa alkuintonsa jälkeen laukan sijaan siirtyä löntystelylinjalle. Kun täysin eri tavoin opetetut koirat yhdistetään, ei lopputulos ole välttämättä toivottu. Koirat jaksavat yhdessä vetää paljon enemmän, mutta jos opitut tavat hämmentävät koiria sen sijaan, että ne löytäisivät yhteisen sävelen, ei yhdistäminen ole välttämättä viisasta.
Koirat oppivat uudet käskyt nopeasti, se tuottaa harvemmin ongelmia. Pulmakohdat syntyvät, kun koirilla on erilainen käsitys ohituksista, vetonopeudesta tai vierekkäin juoksemisesta. Jos tavoite ei ole menestyä maailmalla, onko ohituksien oltava "täydellisiä"? Jos aikomus ei ole seistä parin viikon välein korkeimmalla korokkeella, tarvitseeko liinojen olla koko ajan kireät? Minun vastaukseni ovat kyllä ja kyllä. Onkin iso itsetutkiskelun paikka, kun oma koira ei voi vetää halutulla tempolla omistajaansa kovin pitkiä matkoja yksin. Jos haluaa yhdistää oman koiransa toisten koirien kanssa, jostain täytyy ehkä luopua.
Tito ei ole täydellinen, sen kaikki ohitukset eivät ole täydellisiä ja se saattaa tiputtaa laukkansa raviin hetkeksi, vaikkakin hyvin harvoin. Aisapariksi tarvitaan siis koira, joka on joko varmempi ja kokeneempi tai samalla tasolla Titon kanssa. Kun pariksi laittaa koiran, joka vetää vastahakoisesti, käy kaulaan kiinni, taklaa ohituksissa penkkaan, ei osaa käskyjä lainkaan tai tiputtaa laukan raviin alkuinnon laannuttua, Tito ei pysty oikein tekemään asialle mitään. Eikä sen täydykään.
Minun pitäisi itse päättää, mitä haluan tältäkin lajilta. Työstänkö koiraani yksin ja nautin lyhyemmistä, mutta luonnollisesti myös hitaammista matkoista vai laskenko hieman omaa vaatimustasoani, jotta se pääsee juoksemaan muiden kanssa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti